Esseetehtävän pisteytys ”automaattisesti” Moodlessa?

Verkko-opiskelussa aktivoivat harjoitustehtävät ovat ensiarvoisen tärkeitä. Nykytekniikalla esim. Moodlessa voidaan hyödyntää tehtäviä, jotka automaattisesti tarkastetaan ja pisteytetään.  Mutta tähän ovat käytettävissä lähinnä monivalintatyyppisiä tehtäviä yms ja ne eivät aktivoi oppimaan laajoja kokonaisuuksia, joiden myötä harjaantuu hallitsemaan laajoja kokonaisuuksia ja kliinistä päättelyä.  Sellaisiin oppimisprosesseihin on totuttu liittämään esseetyyppisiä tehtäviä.

Pulma on se että Moodle ei osaa tarkastaa ja pisteyttää esseitä. Niinpä opettajan työmäärä uhkaa paisua ylettömäksi kun verkkokurssilla voi olla paljon osallistujia. 

Käytä kiertotietä – laita opiskelija itse töihin

Voit delegoida esseetehtävän vastauksen tarkastamisen ja pisteyttämisen Moodlessa opiskelijalle itselleen. Seuraavassa on kuvaus joka on käytännössä toimivaksi havaittu. Toteutukseen käytetään Moodlen oppituntia, johon esseetehtävä rakennetaan. Oppija etenee askel kerrallaan ja suorittaa itse oman pisteytyksensä.

Tämä malli perustuu siis moodlekurssilla toteutukseen oppitunnin muodossa. Opiskelija voi suorittaa sen vain kerran ja sen pistekertymä lasketaan osaksi Moodlekurssin kokonaissuoritetta.  Moodlekurssillahan voi toki olla useita oppitunteja (kukin sisältäen yhden esseen) sekä muitakin harjoitustehtäviä  ja vaikkapa loppukoekin.

Jos opettaja huolestuu, että ylläkuvattu idättää vapaamatkustajia eli opiskelija saattaisi kysellä ratkaisua kaveriltaan, voi oppitunnissa tehdä automatiikan ja esseetehtäviä on useita - siten kullekin opiskelijalle tulee arpoutumaan yksi tehtävä monien joukosta.

Nyt blogi jää kesätauolle, rentouttavaa kesää lukijakunnalle! 

Lääkärit monimuoto-opetuksessa – tepsiikö?

Aiemmin kerroin alustavia kokemuksia Lääkäripäivät 2015 monimuoto-opetusta hyödyntävästä kurssista.  Sen toteutuksessa haluttiin välttää pelkkää luentomaista tiedonjakamista koska se heikosti muutttaa arkityön toimintatapoja. Kurssilla aktivointiin käytettiin yleisön omia mobiililaitteita. Käyttöön suositeltiin läppäriä, tablet(iPad) laitetta tai isonäyttöistä älypuhelinta tms. Laitteiden soveltuvuudesta kts. tammikuulta blogimerkintä.

Kurssi valmensi käyttämään monipuolisesti kliinisiä tietokantoja – kurssin nimi olikin mottona:   Taitoa tiedonhakuun – tietoa taidonhakuun.  Toteutuksesta on saatu tulokset, joista tässä tiivistelmää.

Kokonaisuus käsitti tammikuussa Lääkäripäivillä työpajamaisen lähiopetuksen (4h), jonka aikana tutustuttiin uusiin käyttötaitoihin omaa mobiililaitetta käyttäen.  Osallistujaa ei siis päästetty istumaan ja uneksimaan vaan hän joutui itse laitteellaan ratkomaan harjoituksia.  Tavoitteena oli tehdä osallistuja tietoiseksi että mitä hän ei osaa & mikä vaatii lisäharjoittelua.

Maaliskuun puoleenväliin jatkunut verkko-osuus (4h) tarjosi lisää käytännön taitoja. Sen multimediademot  ja arkityöhön soveltuvat harjoitukset opastivat käyttämään tiedonhaun välineitä lääkärin työssä.

Osallistujia luentosaliin kertyi 60 henkeä. Verkko-osuuden suoritti näistä asianmukaisesti 80% ja aikaa sen suorittamiseen kului keskimäärin 259 minuuttia.  Palautetta kurssilaisilta kerättiin useassa vaiheessa. Kurssipalaute oli myönteistä ja suorittaneista 89% oli valmis suosittelemaan kurssia kollegoilleen. 

Erittäin kiinnostavaa oli saada kurssilaisilta arvio miten on vaikuttanut   toimintakäytäntöihin omassa työssä. Loppuarviossa kurssin suorittaneista 74% arvioi, että vaikutusta omaan työhön oli ollut paljon/kohtalaisessa määrin. Hyvät kokemukset siis saatiin - kukapa tietää vaikka ensi Lääkäripäivillä taas tämä monimuotoinen kurssi on mukana.

PubMed: tiedonhakijan hötkyily uhkana

MEDLINE –tietohaku kuuluu aikaansa seuraavan kliinikon työvälineistöön ja  PubMedin helppokäyttöisyyden ansiosta hakuja voi tehdä sukkelasti.  Varo kuitenkin ettet lankea tekemään niitä sumean logiikan pohjalta.
Esimerkki: haetaan tietoa onko botoxista apua hankalan migreenin hoidossa. PubMedin AutoSuggest –toiminto ei ole oikotie ensiluokkaisten hakutermien äärelle.  Se kuitenkin auliisti tarjoaa hakusanoja jotka saattavat pilata hakutuloksen, vrt kuva alla. 

Jos aletaan kirjoittamaan PubMedin hakuikkunaan hakusanoja googlemaiseen tyyliin ja napataan ylläolevan kuvan tapaan hakuehtoja käyttöön... niin tuloksista päätellen  haun suorittajana oli tri Kustu Juostén? Joopa joo. Sutta ja sekundaa kannattaisi karttaa.

Käyttäjä tekee esimerkissä useita hötkyilyvirheitä: 
(1) Hyväksytään se helpoimmin keksitty hakutermi -  eli botox. Se on kertakaikkisen kehno.
(2) Yritetään päästä helpolla ja tungetaan hakukenttään kaikki elementit kerralla.  Tällöin mistään ei voi nähdä ovatko kaikki hakutermit toimineet kunnolla. 

Katso alla Pubmedin Advanced & History näkymässä miten haku #3 menee pieleen.  Sen sijaan tulee hyödyntää kattavampaa termiä kuin 'botox'.  Sitä kattavampi on Botulinum Toxins joka on myös MeSH –asiasana.  Taulukosta näkyy että botox –termin käyttö johtaa yli 50% katoon lopullisessa hakutuloksessa: punaisella nuolella merkitty kelvoton hakutekniikka tuottaa 153 kpl ja vihreällä merkitty asianmukainen 330 kpl viitteitä.

Itseopiskelu ei tunnu aina takaavan riittäviä taitoja. Miten sitten oppii näitä taitoja?  Kannattaa hakeutua tepsivään koulukseen. Tarjolla on kursseja Lääkäripäivillä ja vaikkapa  Duodecimin verkkokurssina. 

Oppijat peukuttavat räätälöintiä

Lääkäripäivillä Helsingissä olen jo useana vuonna käyttänyt verkkovideoita oppimisen välineinä. Samoin mm. Lääkäriseura Duodecimin kanssa yhdessä toteutetulla kurssilla Lääkäri ja tietokantojen osaava käyttö (14h), jonka kymmenet lyhytvideot valmentavat tietokantojen tehokäyttäjäksi.

Nykyään oppija siis voi itse räätälöidä videomaisen oppimateriaalin käyttötapaa.Esimerkiksi aihe, josta on jo perustietoja halutaan ehkä katsoa ripeästi, ts. omat tiedot päivittäen ja uudet asiat poimien. Ja toinen ääripää: kun kaikki on uutta ja tuntematonta on videon tiivis tietosisältö hyvä annostella verkkaisemmin.

Räätälöinnin mahdollisuutta ovat kurssipalautteissa kehuneet niin lääkärit kuin hammaslääkäritkin. Sitä ovat peukuttaneet myös perusopetuksessa lääketieteen ja hammaslääketieteen kandit.  Me ihmiset olemme erilaisia myös oppijoina ja niinpä oppimistekniikan räätälöintimahdollisuutta kannattaa tarjota.

Etkö vielä vakuuttunut? Kokeile videotani (2min), joka on tietoisku: Cochrane –kirjasto osana EBM-tiedonhakua.

Videon alareunan rattaasta (vrt kuva) voit lisätä nopeutta vaikkapa +25% (x 1.25). Tai katsotko mielummin ns. ”käsijarru päällä” -25% (x 0.75)?  Enemmänkin vauhtia tai jarrua on toki tarjolla,  mutta silloin uhkaa selostus menee aika vaikeaselkoiseksi!

Tee itse liikkuvaa kuvaa täydennyskoulutukseen

Video/multimedia on osoittanut hyötynsä täydennyskoulutuksessa. Tällä palstalla olen aiemmin kertonut kuinka koulutettavat ovat kokeneet ne erinomaiseksi tavaksi oppia uutta niin Lääkäripäivillä kuin lääkärien verkkokursseillakin.  Moni henkilöstökoulutuksen parissa toimiva on varmasti tuumannut, että hyvältä kuullostaa. Mutta kun ei ole työpaikalla käytössä mitään videoiden tekoon tarvittavia työvälineitä.  Mites sitten teet videoitakaan?

 

Hyvä uutinen on että asia ei ihan noinkaan. Nykyään on Windows-työasemaan on tarjolla Windows Movie Maker (WMM). Se on ilmainen ja ketterä työväline, jolla voi tuottaa  lyhyitä videoita koulutuskäyttöön.  Siillä voi helposti editoida myös live- videoita (kuvattu vaikka omalla kännykkäkameralla) ja kokonaisuuteen voi liittää mukaan vaikkapa luentotyyppisen tietoiskun käyttämällä omia powerpoint –esityksiä.

Testasin hieman WMM –sovellusta ja se tuntuu ihan selkeältä perusratkaisulta, jolla voi itse tuottaa lyhyitä opasvideoita tai tietoiskuja.

 

Tässä linkki videoon joka tarjoaa pikaisen vilkaisun WMM:n käyttöliittymään 1.5 minuutin animaatiovideona (ei selostusta)

Tabletteja oppimislääkkeeksi Lääkäripäivillä

Lääkäripäivillä 2015 Messukeskuksessa järjestin Leena Lodeniuksen kanssa teknologiavetoisen tietokantojen käyttökoulutuksen, jossa kurssilaiset käyttivät omaa mobiililaitettaan oppimiseen. Kurssi oli nimeltään 'Taitoa tiedonhakuun ja tietoa taidonhakuun'.
Toteutuksessa ei rajauduttu pienryhmään tms  - vaan mentiin rohkeasti luentomaisella mittakaavalla ja saliin kertyikin 64 osallistujaa. Valtaosa oli ohjeiden mukaisesti tuonut soveliaan laitteen mukanaan (kts kuva).  Tarjolla oli ilmainen WLAN-yhteys halukkaille.

Luentoja ja käytännön harjoituksia

Kuuden luennon lomaan sijoitettiin tietokantojen harjoitustehtäviä tyyliin: ”Hae kaikki laktoosittomat vaihtoehdot antihistamiineista”.  Päämääränä oli autenttinen käyttöharjoitus ja -kokemus.  Malliratkaisut avattiin videona (alle 1 min) katsottavaksi saliscreeniltä tai omassa laitteessa. Tässä yksi 29 sek tehtäväratkaisu demona, alla kuvakaappaus.

Miten yleisö pärjäsi?

Pikapalautetta opetustekniikan toimivuudesta kerättiin salista osallistujilta, tätä saatiin 56:lta.  Oman laitteen ja netin tekninen toimivuus sai keskiarvon 8.7  (asteikko 0-10). Mobiililaitteen käyttökelpoisuus ja hyöty ko. koulutuksessa sai  keskiarvon 8.6  (asteikko 0-10).  Aika mukavasti siis sujui.

Nopeatempoista monimuotokoulutusta

Rohkenimme toteuttaa luentokurssiosuuden (4h) varsin nopeatempoisena,  koska  kyseessä on monimuotokoulutus. Elikkä kurssista toinen puoli (4h) on verkossa, jossa tietokantojen yksityiskohdat esitellään kurssin videoluentoina ja –demoina.  Ja käytännön harjoituksia lisää, totta kai. Alla otos sisällöstä.

Verkko-osuus on parhaillaan käynnissä ja sen kokemuksista raportoidaan aikanaan lisää.

MEDLINE, tablet ja uudet taidot

Mobiililaitteiden yleistyminen jatkuu. Järkälemäisen MEDLINEn hakuja on voinut jo pitempään tehdä mobiilisti, joko älypuhelimella tai tablet –laitteilla.  Myös MEDLINEn ja Pubmedin taustalla toimiva NLM on jo aika pitkään tarjonnut PubMedin kotisivulla Mobile –vaihtoehtoa. Mutta sen käytettävyys ei ole kovin kaksinen, eikä saman tahon tuottamassa tablet –sovelluksessa PubMed4hh  ole siinäkään kovin paljon toiminnallista lisäarvoa kun sen käyttöliittymäkin on varsin jähmeä. 

Nyt kokeilin sovellusta Unbound MEDLINE ja sen käytettävyys on hyvä ja hakutoiminnot ovat kiitettävän monipuoliset.  Saatavana ainakin iPad ja Android –versioina.  Alla näkymä perustoiminnoista. Lisäksi mukana erittäin kiintoisa graafinen analyysityökalu kirjallisuusviitteistä ja niiden viittaustiedoista. 

Miten opit uusia tietohallintataitoja? Ratkaisuna Lääkäripäivät 2015 

Kurssillamme opit myös MEDLINEn monipuolisen hyödyntämisen ja siten saat eniten irti myös mobiilista tiedonhausta. Kurssilla opit monta lääketieteellisen tiedonhallinnan tuoretta taitoa. 

Kurssi on 220M Taitoa tiedonhakuun ja tietoa taidonhakuun ja sen luennot järjestetään puolipäiväkurssina to 8.1.2015 iltapäivällä. Lisätietoa kurssin linkistä