31% kasvu tietokantakäytössä

Kentällä tehdyt selvitykset viittaavat siihen, että niin lääkärien kuin hoitajienkin Terveysportin tietokantojen käyttötaidoissa on kehittämisen varaa. Järvenpään terveyskeskuksessa kaikki lääkärit ja sairaanhoitajat suorittivat Terveysportin tehokäytön verkkokurssin toukokuussa 2011.

Aikaa kurssin multimedia-aineistojen ja harjoitusten opiskeluun meni alle kaksi tuntia eli 105 minuuttia. Kolme kuukautta kurssin jälkeen Terveysportin käyttöä verrattiin objektiivisen palvelintiedon valossa koulutusta edeltävään aikaan. Terveysportin käyttö Järvenpäässä kasvoi 31%. Vastaavana ajanjaksona Terveysportin tietokantojen käytön ’spontaani’ kasvu valtakunnallisesti oli noin 6%.



Henkilöstökoulutus verkko-opiskeluna näyttää siis olevan tepsivä keino edistää Terveysportin EBM-perustaisen ja ajantasaisen tiedon käyttöä potilastyössä. Ylläkuvatussa hankkeessa verkkokoulutuksen vaikutus siis voitiin nähdä kolme kuukautta koulutuksen jälkeen, joten kyseessä lienee pysyvä muutos. Osaavalla tietokantakäytöllä voisi olla myönteisiä vaikutuksia hoidon laatuun ja palvelutuotannon tehokkuuteen.

Terveysportissa uutta materiaalia hoitoprosessiin

Terveysportin Duodecim Lääketietokannassa on tänään avautunut uutena ominaisuutena tarjolle lääkekohtaisia potilasohjeita. Esimerkiksi diabeetikolle tarkoitetusta sitagliptiini –valmisteesta löytyy varsin havainnollinen kaksisivuinen potilasohje.


Aineisto näkyy olevan PDF-muodossa joten paperitulostaminen on mutkatonta. Informaatiosisältö on siinä varsin mittava ja veikkaan että suurin hyöty saadaan kun lääkäri kävisi potilaan kanssa sen läpi, ainakin pääpiirteissään.



Tutkimuksissahan on osoitettu, että potilaan kyky ottaa vastaan mm. puhuttua informaatiota vastaanottotilanteessa on varsin rajallinen. Mutta tuskin lopputulos on hyvä, jos potilas joutuu astumaan kylmiltään ulos vastaanotolta tuhti nippu lääkärin printtaamia ”kotiläksyjä” kädessään. Tukimateriaalin sisällön käsittelyllä vastaanotolla lääkäri voi varmistua, että potilas ymmärtää asiat oikein.

Mobiilia medisiinaa älypuhelimella

Osapuilleen vuosi sitten taisin blogissa tuskitella kun mobiililaitteet ja Terveysportti eivät ole yhtään sinuja keskenään. Nyt Lääkäripäivien yhteydessä on Pasilassa niiden sinunkaupat julkistettu tehdyksi ja ensivaikutelma on erinomainen. Pientä säätöä varmaan vielä tarvitaan, mutta oikealla tiellä ollaan ja oikeaan suuntaan menossa.
Duodecimin jäsenetuna mobiilimedisiinari pääsee hyödyntämään samat resurssit kuin Terveysportissakin. Käyttöliittymässä hyödynnetään eräänlaista monihakua eli yksi hakukenttä toiminnoillaan avaa osumat kunkin tietokannan osalta erikseen. Niistä käyttäjä napsii auki sopivalta vaikuttavan.



Esimerkiksi haku sanalla amlo* listaa kaikki amlodipiinit lääkevalmisteina, ja jos kuvatietokanta on käytössä saa luurin ruutuun hakusanalla nummu* kelpo joukon lanttiekseemakuvia töllisteltäväkseen.
Sanakatkaisut ovat taatusti arvossaan mobiililaitteessa, jossa pitkillä kirjoitusteksteillä ei itseään mielellään kukaan piinaisi. Tähti (*) kannattaa siis pitää mielessä kirkkaana.



Myös Terveysportin ICD-10 tietokanta on mukana, ja siellähän lääkärislangin monet erikoiset lyhenteet (esim VTI, FA, KLL…) napsivat halutut diagnoosit ruutuun liukkaasti – toisin kuin dinosauruksen ketteryydellä toimivat potilastietojärjestelmien diagnoosikoodihaut. Mobiilimeninkiin vie osoite terveysportti.mobi

Koodit kohdalleen diagnostiikassa!

Oikeaan osuvat ja täsmälliset diagnoosit ICD-10 koodeina ovat terveydenhuollossa toiminnan laatutyön kannalta tärkeitä. Nyt THL on julkaissut päivitetyn version ICD-10-tautiluokituksesta. Lisäksi ensi kuussa julkaistaan myös ICD-10 Suomalaisen tautien kirjaamisen ohjekirja, jossa tarkastellaan tautiluokituksen käyttöä erilaisissa käyttötarkoituksissa. Nyt on siten hyvä syy ja oiva tilaisuus niin sairaala- kuin avohoidossakin kehittää toiminnan laatua.



Kuinkahan monessa organisaatiossa on hyödynnetty WHO:n mainiota tautiluokituksen verkkokoulutusmateriaalia? Sen voisi valjastaa sairaalan tai terveyskeskuksen laatutyöhön, jolloin lääkärikunta verkko-opiskeluna kehittäisi ICD-10 taitojaan.



Lisäksi kannattaa muistaa, että koodit löytää hetkessä kun hyödyntää Terveysportin ICD-10 tietokantaa. Se on laajan lääketieteellisen slangi-, lyhenne- ja synonyymituen ansiosta nopeakäyttöinen ja päihittää mennen tullen potilastietojärjestelmien jähmeät ja kömpelöt koodihaut.

Yrttejä Terveysportissa

Terveysportin laaja resurssitarjonta on taas laajentunut. Nyt on tarjolla HerbalBase -tietokanta, josta voi hakea tietoa keskeisimmistä luontaistuotteista. Fokuksessa ovat niiden teho ja turvallisuus. Tietokannassa toimintoja on yllättävän monta, koska selvityksiä voi tehdä myös interaktioiden sekä raskauden ja imetyksen aikaisen käytön kannalta. Eräitä keskeisiä periaatteita: (i) valmisteiden kauppanimillä ei voi tehdä hakuja ja (ii) yhdistelmävalmisteiden ainesosat pitää selvittää kukin erikseen.



Sinunkaupat voi tietokannan kanssa Terveysportin käyttäjä tehdä nyt joulukuun kokeilujakson aikana vapaasti. Opiskelu on tarpeen, jotta potilastyössä ehtisi (ja osaisi!) hyödyntää HerbalBasea asianmukaisesti. Aikaa tiedonhakemiseen on yleensä se 60 sekuntia. Moni kuitenkin maalaa toivekkaasti taivaanrantaa olettaessaan, että Terveysporttia osaa käyttää kuka tahansa. Niinpä osaamiskartoituksissa niin terveyskeskuksissa kuin sairaaloissakin edelleen ilmenee, että jopa puolet Terveysportin "ammattilaistason" käyttötekniikoista loksahtavat kategoriaan ”En ole ikinä kuullutkaan tästä ominaisuudesta”.

Saatko atk-luokassa 20 hlön ryhmässä yksilöllistä ohjausta?

No en varmasti!!! vastaavat useimmat, joilla on kokemusta tunkkaisen turruttavista iltapäiväkoulutuksista. Nimenomaan atk-luokkaopetuksessa pulmana on osallistujien kirjava osaamistaso. Eipä ihme, kun ikähaarukka voi olla peräti 24-64 v. Pari heikointa osaajaa saattavat viedä opettajan ajan lähes kokonaan. Muut pyörittävät peukaloitaan kun näitä pudokkaita pelastellaan.

Videoita atk-luokkaan?

Mutta atk-luokassa isonkin ryhmän opetus voidaan räätälöidä yksilölliseksi tarjoamalla harjoitustehtävien tukimateriaali ja/tai mallivastaukset netistä lyhytvideoina (a’ 10-30 sekuntia). Niiden opastamana kukin oppija etenee omaa tahtiaan ja opettajalle jää reilusti aikaa antaa yksilöllistä ohjausta sitä tarvitseville. Tässä esimerkki: kuinka likvidoin jumiutuneen sovellusohjelman


Epäilevä tuomas on tietysti heti lonkalta valmis argumentoimaan : ”Ajatuksena hieno on, mut’ käytännössä mahdoton”....

Empiirinen koe

Vedin syyskuussa videoavustettua ryhmäopetusta TVT-ajokortti –kurssilla, suurimmillaan oli 20 lääketieteen opiskelijaa kerralla. Savottana oli 18 harjoitustehtävää työaseman ja nettiselaimen käytöstä. Opetukseen hakeutuivat ne joilla perustaidot olivat huterat.

Keräsin palautteen (yhteensä 40 opiskelijalta): 100% ilmoitti saaneensa riittävästi henkilökohtaista ohjausta opettajalta; 97% katsoi tehtävien olevan sopivan vaativia, 63% ilmoitti oppineensa monta uutta taitoja/hyvin paljon uutta (3% katsoi oppineensa hyvin vähän uutta); 86% katsoi videoiden auttaneen oppimisessa paljon/hyvin paljon. Aikaa meni 18 tehtävän ratkomiseen keskimäärin 74 minuuttia.

Kuullostaako liian hyvältä ollakseen totta? Pitäisikö sairaaloiden ja terveyskeskusten atk-luokkaopetusta tarkastella uusin silmin ja uudistaa potilastietojärjestelmien & muun tietotekniikan henkilöstökoulutuksia?

P.S: Läheskään kaikkea ei atk-luokassa edes pitäisi opettaa; suppean ohjelmistopäivityksen knopit voitaisiin opastaa lyhyenä & editoituna verkkovideona suoraan loppukäyttäjille.

Tarvitaanko sisältöremontteja lääkärien täydennyskoulutuksissa?

Kiintoisa kanadalainen tutkimus* raportoi taannoin tiettävästi ensimmäisenä millä tavoin täydennyskoulutustilaisuuksien luennoitsijat käyttävät hoitojen tuloksellisuuden esittämisessä suhteellisia ja absoluuttisia tunnuslukuja (esim. suhteellinen riskivähenemä; relative risk reduction, absoluuttinen riskivähenemä; absolute risk reduction).

Suhteellisia tunnuskuluja kritisoidaan siitä, että ne saattavat antaa hoitotuloksista liian myönteisen kuvan. Niinpä nykysuositukset (mm. National Institutes of Health, NIH**) painottavat, että hoitojen tepsivyyden tulokset tulee antaa sekä suhteellisina että absoluuttisina tunnuslukuina, oli sitten kyseessä tieteellinen artikkeli tai vaikkapa täydennyskoulutus.



Em. kanadalaistutkimuksen kohteena olivat kaksi suurehkoa kolmepäiväistä yleis- ja erikoislääkärien täydennyskoulutustilaisuutta ( kummassakin >400 osallistujaa, >50 luentoa, järjestäjinä Univ of Ottawa, Univ of Halifax). Niiden luennoista poimittiin otos ja esitysten sisältö analysoitiin. Analyysiin kertyi yli 1200 powerpoint –slidea, jotka esittivät hoitotuloksia.

Sisällön laatu ei ollut mairittelevaa, sillä 84%:ssa tuloksia kuvattiin pelkästään yleisellä tasolla, vain 19% kuvasi tuloksia suhteellisilla tunnusluvuilla ja ainoastaan 7% esitti tulokset absoluuttisina lukuina. Aika ikävä tulos, vai mitä?

Millainen mahtaa olla tilanne meillä? Parempi? Samanlainen? Huonompi? Olisiko lääketieellisten katto-organisaatioiden toimesta hyvä selvittää asiaa - ja tarvittaessa antaa suosituksia meille täydennyskouluttajille?



*Annet et al: Presentation of evidence in continuing medical education programs: A mixed methods study. Journal of Continuing Education in the Health Professions; 30 (4): 221-228, 2010.

** Kramer BS et al: Getting it right: being smarter about clinical trials. PLoS Med 2006;3(6):e144, 2006.