Ovatko nämä lääkehakutekniikat hallussa?

Toimin tietokantataitojen käyttökouluttajana. Usein esitän terveyskeskuksen, suun terveydenhuollon tai työterveyshuollon johdolle kysymyksen "Onko teillä toteutettu Terveysportin käyttökoulutusta?". Tavallinen vastaus on:  ”Eipä  taida olla koulutettu”.   Jos on koulutettu,  niin vastaus on yleensä seuraavanlainen:  ”Joo, kyllä täällä on sellainen luento ollut… Olikohan se viime vuonna? Vai toissa vuonna?....”.

Voiko luentoa kuunnellen oppia hyvät Terveysporttitaidot?

Riittäisikö parin tunnin luento valmentamaan  lääkäriä, hammaslääkäriä tai hoitajaa tietokantojen käyttöön? Terveysportissa on 300 tietokantaa, ja niiden käyttömahdollisuudet ovat hyvin laajat.  Ja ammattiryhmien omat tietotarpeetkin ovat aika erilaiset. 

Alla esimerkkinä yhden ainoan tietokannan kahdeksan käyttömuotoa tai -tilannetta.  Niiden avulla  'Lääkkeet ja hinnat' tietokannasta terveydenhuollon  ammattilaiset saavat paljon enemmän irti kuin pelkällä peruskäytöllä. Aika harva kuitenkin tuntee ne kunnolla. Voikin kysyä mitä hyötypotentiaalia lukuisista muista Terveysportin tietokannoista jääkään käyttämättä?

Ammattitason taitojen hankkimisesta 

Yksittäiset luennot harvakseltaan pidettynä eivät taida tuottaa kovin merkittävää tietokantataitojen lisääntymistä.  Tepsivämpää olisi kouluttaa henkilöstöä käytännönläheisesti työaseman ääressä  - tai vaikkapa verkkokurssilla.
’Terveysportin tehokäyttö’ verkkokurssin käyneistä  vähintään 85%  kokee oppineensa paljon uutta ja katsoo, että tietokannoista on työssä nyt selvästi enemmän hyötyä. Saman hyötykokemuksen ovat kokeneet  sekä lääkärit että hoitajat niin avoterveydenhuollossa, suun terveydenhuollossa kuin työterveyshuollossakin.

Hyödyllinen tietotulva työterveyshuollossa - otetaanko siitä hyöty irti?

Terveysportin tietokantoja saatetaan käyttää vajavaisesti, tästä olen aiemmin raportoinut tässä blogissa ja myös Duodecim-lehdessä kirjoituksessa  ”Vajaakäyttö vaivaa Terveysporttia”.
Myös työterveyshuollossa Terveysportin vajaakäyttö voi olla pulma, oli sitten kyse sairaanhoidosta tai työterveyshuollon lakisääteisestä toiminnasta.

Eivätkä Terveysportin tietokannat edes ole työterveyshuollossa kaikki kaikessa.  Ei sinne päinkään.  Monet muut tietokannat sisältävät runsaasti tärkeää ajantasaista  työlääketieteellistä tietoa mm. altisteista, määräyksistä, käytännöistä.
 

Kuinka tietokantoja osataan käyttää?  - Mittaustuloksia

Tämä tehtiin osaamiskartoituksella, joka perustuu arkityön potilastilanteisiin (12 kpl). Mittaus tehtiin viidessä suurehkossa työterveyspalveluorganisaatiossa (75 työterveyslääkäriä, 130 työterveyshoitajaa). Tulokset osoittivat tietokantojen käyttövalmiuksien kehittämistarvetta molemmilla ammattiryhmillä. Esimerkiksi yli puolet vastaajista ei hyödynnä työssään potilasneuvonnan tietolähteinä Terveyskirjastoa tai Terveysportin integroituja potilasohjeita ja vain 10% vastaajista hyödyntää TUKES:n kemikaaliturvallisuuden tietokantaa  työssään.

Pahimmillaan tilanne on se, että ajantasaista informaatiota tarjoavia tietokantoja käytetään liian vähän ja organisaation intraan tuotetaan omia dokumentteja tyydyttämään tietotarpeita. Ja tämä saattaa olla suoranaista myrkkyä resurssien järkevälle käytölle, vrt oheiset laatutekijät.

  

Take-home-message: myös työterveyshuollossa kannattaa laaja-alaisesti hyödyntää tietokantoja ja omassa intrassa kannattaa jakaa vain välttämättömin. Lisäksi lääkärit ja hoitajat  tulee luonnollisesti valmentaa osaaviksi tietokantojen käyttäjiksi.

Uhkaako verkkokurssi unohtua? Mikä on verkko-opettajan vastaisku?

Verkkoperustaisessa koulutuksessa on tietty riski. Täydennyskoulutus esimerkiksi voi unohtua työtekijältä akuuttien työkiireiden alle.  Koulutuksen onnistumisen takaamiseksi organisaation kannattaakin  sisäänrakentaa toteutukseen työaikaresurssi & opiskelurauha koulutettavalle opiskelua varten. 
Tästä huolimatta verkko-opiskelun vapaus ajasta ja paikasta voi olla kaksiteräinen miekka koska verkkokurssi ei loju työpöydällä vaatimassa huomiota kuten tekisi järeä oppikirja tai tuhti nippu koulutusmateriaalia. Niinpä homma ei kaikilta kurssilaisilta välttämättä etene sujuvasti – vrt. kuvan työelämälaki:

Kelpo ratkaisu koulutusprojekteissa ovat erilaiset virikkeet, joilla muistutan koulutettavia. Esimerkiksi  viikottaisella virikkeellä sähköpostitse voin tahdistaa koulutusprosessia, mutta tuo viesti ei saisi olla tylsää ja tyhjää "Muista opiskella"-nalkutusta.

Eräs parhaista on ns ’kaksi-kärpästä-kerralla’ metodi eli muistutus yhdistettynä lyhytvideoon,  joka opastaa  samalla jonkin työtekniikan tai tiedon. Lyhytvideossa en käytä selostusta jotta sen voi hyödyntää saman tien. Alla esimerkki kuvakaappauksena. 

Saat aikaan vain jos teet viime tingassa? Kuulostaako hyvältä vai pahalta?

Moni soveltaa töihinsä 'viime tingan' aksioomaa ja sen avulla kohdistaa työsuoritteiden ajoitukset. Mutta onko tuon viime tingan käyttö hyväksi jos tarkastellaan oppimiskokemusta henkilöstökoulutuksessa?  Se näet ei ole mitä tahansa toimintaa työssä, vaan prosessi joka kehittää työntekijän tietoja ja taitoja. Oppimistuloksia selvittävissä tutkimuksissahan oppijan autonomisuus ja itsesäätelyn mahdollisuus on  osoitettu ennakoivan hyvää lopputulosta -  ja pakkotahtisuus taas on silkkaa myrkkyä.

 Olisiko mahdollista, että oppijan kokema kiire ja aikapaine  a’la viime tinka aiheuttavat kitkerää sivumakua oppimiskokemukselle?

Tehtiinpä tämän asian selvittämiseksi kenttäkoe.  Avuksi otettiin verkkokurssi, jolla lääkärit ja hoitohenkilöstö (yht. 160 kurssilaista) omaksuvat Terveysportin tehokäyttötaitoja. Kurssin kestoksi sovittiin  tavanomaista pitempi jakso (3 kk) ja kiinnostuksen kohteena olivat ne jotka suorittivat kurssin viime tingassa. Koeasetelmassa verrattiin viimeisen kuukauden aikana verkkokurssin suorittaneiden kokemaa ajanhallinnan onnistumista niihin, jotka hoitivat hommansa jo hyvissä ajoin.

• Hyvissä ajoin kurssin suorittaneista suurempi osa koki, että 'Aikaa oli riittävästi opiskeluun'  ja ero viimeisen kuukauden aikana suorittaneisiin oli 2.5 –kertainen. 

• Samoin suurempi osa hyvissä ajoin suorittaneista koki, että 'Tilaisuus opiskeluun järjestyi joustavasti'  ja tässäkin ero viimeisen kuukauden aikana suorittaneisiin oli 2.5 –kertainen. 

Tulos oli samanlainen lääkärien ja hoitohenkilöstön keskuudessa. Ajanhallintapulmia kannattaa henkilöstökoulutuksen verkkokursseilla pyrkiä aktiivisesti ehkäisemään saamalla koulutettavat ajoissa liikkeelle tiedotuksen ja motivoinnin keinoin. Tällä voidaan varmistaa joustovaraa oppijan ajanhallintaan. Erityisen suositeltava motivoija on jokin porkkana, joiden tepsivyys on tunnetusti omaa luokkaansa.

Henkilöstökoulutusta verkossa - mutta sudenkuopat välttäen

Verkkoperustaisen koulutuksen toteuttaminen terveyskeskuksessa tai sairaalassa saattaa törmätä pullonkauloihin ja sudenkuoppiin. Niitä voi välttää huomioimalla ne jo suunnitteluvaiheessa.

Tavanomaiseen täydennyskoulutukseen verrattuna verkko-opiskelu vaatii koulutettavalta enemmän oma-aloitteellisuutta ja mm. ajanhallintaa.  Onkin tärkeää, että koulutettavia tuetaan verkko-opiskelussa erilaisin muistuttein ja virikkein, joita voi  järjestää mm. organisaation koulutusvastaava. 

Huomioi aikaresurssia arvioitaessa,  että verkkokurssilla koulutettavat etenevät yksilöllisesti omaa tahtiaan. Verkkokoulutuksen vahvuus on että se voi joustaa huomioiden yksilölliset oppimistyylit ja lähtötiedot. Jousto pitää kuitenkin suunnitella etukäteen.

Tässä kolme erilaista mallia inspiroimaan organisaatioita  toteuttamaan verkkokoulutusta itselleen sopivimmalla tavalla.

Edellä olevien lisäksi on tietysti olemassa toteutus jossa kukin saa opiskella silloin kun ehtii ja kykenee, työpaikalla tai kotoa käsin. Siis ilman, että organisaatio sitä tukee muodossa tai toisessa. Kyseisen toteutusmallin tuloksellisuus on yleensä niin heikko, että sitä ei voi juuri suositella.

Nyt analysoidaan lääkehaitat helposti

Terveysportissa tarjolla oleva, keskeinen lääketurvallisuuden tietokanta SFINX on saanut kylkeensä lisäosan nimeltä PHARAO.  Se on lääkkeiden haittoihin johtavista ominaisuuksista kertova tietokanta, jossa yli 1 300 lääkeainetta on kuvattu haittojen kannalta 9 keskeisen vaikutuksen osalta.

Pharao taulukoi haitat ja ilmoittaa niiden vakavuusasteen. Toiminto käsittelee nikottelematta potilaan koko lääkityksen kerralla mikä tekee lääkitysanalyysin suoraviivaiseksi ja tehokkaaksi.

Viime aikoina Terveysportti on täydentynyt siten merkittävästi kun myös diagnostiikkasovellus Etsi diagnoosi avaa uusia tulokulmia Terveysportin hyödyntämiseen.

Älä luota itseohjautuvuuteen vaan kouluta

Tarjolla on työvälineitä ja ne ovat korkealaatuisia. Pulma on se että ammattihenkilöstö liian harvoin saa täsmäkoulutusta tietokantojen käyttöön. Niinpä esimerkiksi hoitohenkilöstön Lääkehoidon osaaminen verkossa -kurssin annin täysipainoinen hyödyntäminen saa oleellisen teholisän kun lääketurvallisuuden tietokantojen kattavat käyttötaidot ovat hallussa. Henkilöstön taitokartoituksissa niin sairaaloissa kuin avoterveydenhuollossa näet yhä edelleen tulevat esille vajavaiset taidot Terveysportin hyödyntämisessä. Tämä on valitettavaa niin henkilöstölle kuin potilaillekin.

Kenttäkoe: Terveysportin uusi työväline diagnostiikkaa edistämässä

Virtuaalisen potilaspankin*  marraskuun potilastapaus oli diagnostisesti melko vaikea (hemokromatoosi).  Virtuaalisia kuukauden tapauksia saavat ratkoa tiedekunnan kliinisten vuosikurssien (L3-L6) kandit.  Aiemmin tuon kyseisen vaikeahkon tapauksen osalta oikeaan diagnoosiin kandeista pääsi vain 20%. 

Asiantuntijajärjestelmä ja diagnoosin osuvuus?

Tällä kertaa tapauksen ratkaisi 168 kandia. Samalla tehtiin kiinnostava kenttäkoe: kun tapauksen aukiolon (kaksi viikkoa) puolivälissä tapausta oli koettanut ratkaista  91 kandia  (siihen mennessä oikean dg oli saanut 33%) lähetin kaikille kliinisten kurssien kandeille vielä seuraavan virikkeen:

”Haluatko tehdä diagnostiikkaa uusimman teknologian tukemana? Kuukauden tapaus voisi olla sopivan haasteellinen… Siihen voit koettaa ottaa avuksi Terveysportin uusimman työvälineen, jota ehkä et vielä ole tositoimessa testannut. Katso oheinen video”

Tapauksen aukiolon jälkimmäisen viikon aikana em. video oli avattu katsottavaksi 111 kertaa, eli sitä kandit toki katsoivat.

Tässä tuo Terveysportin ”Etsi diagnoosi” sovelluksen esittely 60 sekunnissa (ei selostusta):  http://bit.ly/R7yizT

Eroja  havaittiin: 33% vrs 49%

Em. virikkeen jälkeen VPP-tapausta ratkomaan ryhtyi 77 kandia, joista 49% sai dg oikein.  Olettaen, että kandit hyödynsivät Terveysportin uusinta kliinikon  ”Etsi diagnoosi” työvälinettä voisi tulosta tulkita että sovellus edisti oikeaan diagnoosin pääsyä – olihan eroa varsin selvästi  33% vrs 49%. Tämä tulos lienee alakanttiin koska osa 1. viikolla tapauksen suorittaneista 91:stä kandista todennäköisesti oli jo aiemmin saanut tiedotteita Terveysportin uutuudesta ja hyödyntänyt sitä omin päin. 

”Etsi diagnoosi” sovellus on näiden lukujen valossa kokeilemisen arvoinen työväline kliinikolle kun edessä on mysteeriseltä vaikuttava oirekokonaisuus.  Se antaa listan potentiaalisista diagnooseista,  joita sitten kliinikko voi hyödyntää jatkaessaan tapauksen selvittelyä. 


*VPP, lääket.tdk, Helsingin yliopisto