Kokemuksesta oppii, myös verkkokurssilla

Nyt on karttunut hieman kerrottavaa verkkokurssien tiimoilta. Tämä blogi onkin ollut aika lailla hissukseen luvattoman pitkään.

Olen verkko-opettajana yli kymmenen vuotta liputtanut multimedian ja vuorovaikutteisuuden tarjoamisen puolesta verkkokurssilaisten oppimisen tukena. Tämä linja tuottaa edelleen hedelmällisiä tuloksia. Hyviä kokemuksia on karttunut.

Äsken päättyi työterveyshuoltoon erikoistuvien lääkärien tiedonhaun verkkokurssi (10h) TTHVYO*:ssa. Suoritusaikaa oli kaksi kuukautta ja käytännössä kaikki kurssin suorittaneet kokivat toteutuksen myönteisesti (vrt kuva).    

* Työterveyshuollon virtuaaliyliopisto

Verkkokurssilla on tuikitärkeää hyödyntää bittitekniikan mahdollisuudet – multimediaa, interaktiota, käytännönläheisiä harjoitustehtäviä,  joissa on suoritepalautteessa myös videona mallivastaus.  Pelkkä PDF-tiedostojen lukeminen ruudulta höystettynä monivalintatehtävillä on viheliäisen varma reitti mielenkiinnon ja vireyden nääntymiseen.

Miten verkkokurssin multimediaesitykset voivat mukautua omaan opiskelutyylin? Katso 60 sek videodemo. 

Tulossa:  Duodecimin verkkokurssi ’Tehokkaita tiedonhakutaitoja tutkijalääkärille’ (8h), 1.9. – 31.10. 2018. 

Tämä multimediakurssi perehdyttää tärkeimpien tieteellisten tietokantojen ominaisuuksiin ja antaa valmiudet tutkimustiedon hakemiseen ja uutuusvalvontaan hyödyntämällä kehittyneitä verkkotekniikoita. Kurssi on toteutettu jo kolmasti, sen suorittaneista 95% suosittaa sitä muille ja 100% antoi arvosanan hyvä/erinomainen.

Kurssin infosivu

Kurssin esittelyvideo

 

 

Tehosteista ja boostereista lisää tietotaitoa

Kirjoitin tuoreimmassa Yleislääkärilehdessä kliinisista tietokannoista ja esittelen artikkelissa* eräitä hyötykäytön kikkoja Terveysportin tiimoilta. 
Tietokannat muuttuvat koko ajan ja siksi lääkärien ja hoitajien tietotaitoa tulisi säännöllisesti täydentää niin terveyskeskuksessa, suun terveydenhuollossa kuin työterveyshuollossakin.

Yllä on tuosta artikkelista  taulukko, jossa on esitelty vaihtoehtoisten koulutustapojen etuja ja haittoja (voit avata tästä taulukon suurempana  linkkeineen omaan ikkunaan). Perinteinen luento-opetus saa osakseen ns madonluvut, koska pelkkä tiedon jakaminen ei juuri lisää käytännön valmiuksia arkityöhön.  Lisäksi henkilöstön akt-perustaitojen tasoerot ovat merkittävä pulma taitojen kehittämisen kannalta.  Tällöin koulutuskomplikaationa voi olla se, että taitavimmat pitkästyvät (alkeis)koulutuksessa henkihieveriin tai aloittelijoilla potkurit pyörivät tyhjää kun ei ymmärrä mitään.


*  Voisiko Terveysportin käyttöä tehostaa?  (Yleislääkäri 5/2013, s 27-29).

Hyödyllinen tietotulva työterveyshuollossa - otetaanko siitä hyöty irti?

Terveysportin tietokantoja saatetaan käyttää vajavaisesti, tästä olen aiemmin raportoinut tässä blogissa ja myös Duodecim-lehdessä kirjoituksessa  ”Vajaakäyttö vaivaa Terveysporttia”.
Myös työterveyshuollossa Terveysportin vajaakäyttö voi olla pulma, oli sitten kyse sairaanhoidosta tai työterveyshuollon lakisääteisestä toiminnasta.

Eivätkä Terveysportin tietokannat edes ole työterveyshuollossa kaikki kaikessa.  Ei sinne päinkään.  Monet muut tietokannat sisältävät runsaasti tärkeää ajantasaista  työlääketieteellistä tietoa mm. altisteista, määräyksistä, käytännöistä.
 

Kuinka tietokantoja osataan käyttää?  - Mittaustuloksia

Tämä tehtiin osaamiskartoituksella, joka perustuu arkityön potilastilanteisiin (12 kpl). Mittaus tehtiin viidessä suurehkossa työterveyspalveluorganisaatiossa (75 työterveyslääkäriä, 130 työterveyshoitajaa). Tulokset osoittivat tietokantojen käyttövalmiuksien kehittämistarvetta molemmilla ammattiryhmillä. Esimerkiksi yli puolet vastaajista ei hyödynnä työssään potilasneuvonnan tietolähteinä Terveyskirjastoa tai Terveysportin integroituja potilasohjeita ja vain 10% vastaajista hyödyntää TUKES:n kemikaaliturvallisuuden tietokantaa  työssään.

Pahimmillaan tilanne on se, että ajantasaista informaatiota tarjoavia tietokantoja käytetään liian vähän ja organisaation intraan tuotetaan omia dokumentteja tyydyttämään tietotarpeita. Ja tämä saattaa olla suoranaista myrkkyä resurssien järkevälle käytölle, vrt oheiset laatutekijät.

  

Take-home-message: myös työterveyshuollossa kannattaa laaja-alaisesti hyödyntää tietokantoja ja omassa intrassa kannattaa jakaa vain välttämättömin. Lisäksi lääkärit ja hoitajat  tulee luonnollisesti valmentaa osaaviksi tietokantojen käyttäjiksi.