Verkkovideot Lääkäripäivillä oppijan vetoapuna

2014 Lääkäripäivillä Pasilassa olin mukana toteuttamassa työpajamuotoista kurssia  EBM-tiedonhausta, jossa 30 osallistujaa pääsi omaa läppäriä käyttäen harjoittelemaan EBM-tiedon hakua niin Terveysportissa, Cochrane-kirjastossa kuin PubMed/MEDLINE:ssa.

Tavallisessa PC-luokkaopetuksessa on vaarana että osallistujia putoaa kelkasta jos yhdessä edetään (varsin pakkotahtisesti) vaihe vaiheelta eli kouluttaja tekee screenilla ja muut matkivat perässä.  

Työpajamme torjui tätä komplikaatioita harjoitustehtävien ratkaisuvideoilla, joita osallistuja pääsi itsenäisesti hyödyntämään kesken harjoituksen tekoa. Tai käyttämään  sitä eräänlaisena palautteena/mallivastauksena (kesto 1.5-2 min). Näin kukin sai edetä omaa tahtiaan.  

Työpajan kukin vaihe alkoi  lyhyellä tietoiskulla, joiden perään em. harjoitukset sitten tehtiin. Koko ajan saatavilla olevan multimediavideon  ohella kolme pajan asiantuntijavetäjää antoi hands-on opastusta sitä tarvitseville.

Jälkihoitoa tarjolla taitojen harjoittelemiseen 

Yhdessä 3.5 h työpajassa osallistuja pääsee jyvälle EBM-tietohausta, mutta sujuvia käyttötaitoja saadaan vasta lisäharjoituksella.  Tähän tarkoitukseen kurssilaisille tarjotaan aihepiirin kattava  verkkovideoiden kokoelma organisoituna Moodle-alustalle ensi kuun loppuun saakka.  

 

Kokoelma sisältää pajan tietoiskut, niiden tietoa syventäviä lyhytluentoja + em. harjoitustehtävien malliratkaisut. Eikä siis  mitään paperinmakuista PDF-kavalkadia vaan kaikki multimediana, joka vääntää käyttötekniikan ns. rautalangasta - oli sitten kyseessä PubMed MeSH-sanaston syntaksit tai synonyymihakusanojen setit Cochranessa. Tässä vaikkapa katsottavaksi yksi malliksi, aihe hieman  erikoisempi eli kuinka käytät Pubmedia suomeksi.

Tässä taas kuvakaappaus yhdestä työpajan ratkaisuvideosta:

Verkkoperustaisen koulutuksen ei tarvitse olla 100% bittivetoinen  ja siis ainoastaan verkossa. Useissa tapauksissa on hedelmällisintä soveltaa blended-learning  -asetelmaa, jossa on mukana niin lähiopetusta kuin myös verkkoperustaista työskentelyä.

Oi kallis käyttöliittymämme

Surkeista IT-sovelluksista saadaan kuulla toistuvasti.  Tuorein on Ylen raportoima kömpelöinti viime viikolla. Rikostuomiosovelluksen eli ’Ritu’:n  piti tehostaa tuomioiden jakelua, mutta mm. Helsingin käräjäoikeudessa sen käyttöönotto on vähentänyt ratkaistuja juttuja tuntuvasti.

Yle haastatteli kyseisen it-hankkeen puheenjohtajaa,  joka toki myönsi, että osa ongelmista johtuu itse sovelluksesta. Silti kyseinen kiho halusi sysätä vastuuta henkilöstölle, joka ei hänen mukaansa ”ole riittävän hyvin valmistautunut uuden järjestelmän käyttöönottoon”.  Joopa-joo. Herää kysymys, että millaisella koulutuksella, tuella ja resurssilla tuo ’henkilöstön valmistautuminen’ toteutettiin? 


Näennäiset IT-tukitoimet näivettävät tuottavuuden


Tyypillinen IT-hankkeen toteutus:  sovellus otetaan käyttöön ja loppukäyttäjät joutuvat yksin ottamaan sen haltuunsa hartiat hapoilla.  Muodon vuoksi laaditaan pikaohje PDF-tiedostona  ja  jakelu yksittäisen sähköpostin liitteenä loppukäyttäjille.  Näitä kupruisia IT-projekteja  on taatusti kaadettu työntekijöiden niskaan myös terveydenhuollossa. Ensin säästetään kehitystyössä ja sitten koulutuksessa sekä tukitoimissa joten kokonaisvaikutus syö tuottavuutta tuntuvasti.  Kalliiksi tulee kun tehdään halpaa ja huonoa.

Laadukas käyttöliittymä voisi olla pelastus sen tarjotessa intuitioon / oivaltavuuteen perustuvia toimintaprosesseja  mikä vähentäisi käyttäjätuen tarvetta.   Harvoin käytettävät toiminnot tyypillisesti vaatisivat erittäin selkeän käyttöliittymän kun käyttäjän oma muistikuva hataruudessaan ei anna tukea.   Esimerkkinä matkalaskun laatiminen, jonka parissa moni kärvistelee tuntikausia.  Loppukäyttäjää ei ilmeisesti edelleenkään oteta huomioon alan visionäärien ohjaillessa norsunluutorneistaan IT-projekteja tyytyväisenä. 


Mitä tuovatkaan tullessaan uudet potilastietojärjestelmät? Kenties kryptisiä sanakäänteitä, oraakkelimaisia kehoitteita  ja mystisiä kuvakkeita höystettynä aimo annoksella tiimalasin katselua.

Eriskummallista on se, että sovelluksissa ei edes käytetä halpaa ’tool-tip’  apuneuvoa, joka on esille tuleva opasteteksti kun kohdistimen vie toiminnon päälle. Alla kuvaesimerkki eräästä tietojärjestelmästä kun käyttäjä ei muista mitä sininen pallukka tekikään.

  

On sitä Lumiaankin saatu  isolla rahalla sutta ja sekundaa

Lumian käyttöliittymä toki on varsin intuitiivinen eikä opaskirjaa kaipaa. Mutta läksyt ovat jääneet Nokialtakin osin  tekemättä. Tämä ilmenee kun hyödyntää vaikka Lumian herätyskelloa. 

 

Aamuvarhaiseen herätyspirinään havahtuvalle on tarjolla yllä olevan kuvan vaihtoehdot. Voi taivaan talipallot!  Kuka kuittaa aamuherätyksen käsitteellä Hylkää??  Joku Nokian pöllermanni on laittanut sen herätyskellon hälytyksen sammutuksen nimikkeeksi. Eikös olisi parempia ilmaisuja tarjolla kuten vaikka OK tai valmis tai lopeta…  

Lääkärin työstä alla esimerkki sähköisestä lähetteestä, jonka laatimisessa käyttäjän niskaan kaadetaan turhaa kognitiivista kuormaa epäloogisuudella, jonka voisi välttää varsin yksinkertaisin keinoin. Järjen käyttö sovelluskehityksessä ei ole ainoastaan sallittua vaan myös suotavaa...

Ex tempore -valmisteita Terveysportissa

Lääkäri tai hammaslääkäri voi joissakin tilanteissa joutua määräämään potilaalle ex tempore -lääkkeen, jos potilaalle sopivaa lääkettä ei löydy Suomessa myytävien lääkkeiden valikoimasta. Ex tempore -reseptiin kirjoitetaan tehdasvalmisteisen lääkeaineen nimen sijasta ohje siitä, mitä vaikuttavia aineita ja lisäaineita apteekissa valmistettavan lääkkeen tulee sisältää.  
Tietoa Yliopiston Apteekin ex tempore -valmisteista löytyy nyt myös Terveysportin Duodecim lääketietokannasta.

Ex tempore - reseptejä perusopetuksen varrella kertyy monen kandin omiin muistiinpanoihin kokeneiden kliinikko-opettajien antamana.  Jos oma reseptikokoelma ei vastaa tarpeita tai joku sovelias resepti on saattanut hukkua niin tämä uusi lisäosa Lääketietokannassa saattaa olla avuksi.

Terveysportin uusi lääketurvallisuustietokanta, nyt fokuksessa maksa

Tänään näkyy otetun käyttöön Terveysportissa Heparbase-tietokanta,  joka esittää näyttöön perustuvan tiedon lääkkeiden turvallisesta käytöstä maksan vajaatoimintaa sairastavilla potilailla. Tietokanta sisältää tiedon annoksen muuttamisen tarpeesta kussakin vajaatoiminnan luokassa (lievä, keskivaikea, vaikea). Analyysin voi tehdä kerralla potilaan kokonaislääkitykselle, mikä on erittäin kätevää.

Mukana on kätevä laskuri jolla voi lähtöarvoista käsin määrittää maksan vajaatoiminnan neliluokkaisella asteikolla.

Siispä nyt organisaatiot ketterästi kouluttamaan lääkäreitään Heparbasen ja muiden Terveysportin tietokantojen tehokkaaseen käyttöön. Tiesitkö sinä, että lääketurvallisuuden tietokantojen yhteiskäytössä eduksi on käyttää leikepöytää apuna?   Jos organisaatiosi lääkärit kysyvät huuli pyöreänä ’ai mikä leikepöytä?’ niin tiedät,  että Terveysportti-koulutus on kipeästi tarpeen.

Tehosteista ja boostereista lisää tietotaitoa

Kirjoitin tuoreimmassa Yleislääkärilehdessä kliinisista tietokannoista ja esittelen artikkelissa* eräitä hyötykäytön kikkoja Terveysportin tiimoilta. 
Tietokannat muuttuvat koko ajan ja siksi lääkärien ja hoitajien tietotaitoa tulisi säännöllisesti täydentää niin terveyskeskuksessa, suun terveydenhuollossa kuin työterveyshuollossakin.

Yllä on tuosta artikkelista  taulukko, jossa on esitelty vaihtoehtoisten koulutustapojen etuja ja haittoja (voit avata tästä taulukon suurempana  linkkeineen omaan ikkunaan). Perinteinen luento-opetus saa osakseen ns madonluvut, koska pelkkä tiedon jakaminen ei juuri lisää käytännön valmiuksia arkityöhön.  Lisäksi henkilöstön akt-perustaitojen tasoerot ovat merkittävä pulma taitojen kehittämisen kannalta.  Tällöin koulutuskomplikaationa voi olla se, että taitavimmat pitkästyvät (alkeis)koulutuksessa henkihieveriin tai aloittelijoilla potkurit pyörivät tyhjää kun ei ymmärrä mitään.


*  Voisiko Terveysportin käyttöä tehostaa?  (Yleislääkäri 5/2013, s 27-29).

Terveysongelmia purkeista ja pulloista – entä mistä tietoa?

Kesän mittaan Terveysportin Pitkäaikaissairauksien tietokantaan näyttää ilmaantuneen alatietokanta Huume- ja lääkeriippuvuudet.  Se on varmasti tarpeellinen apu "aineiden käytön"  selvittelyn tietotarpeisiin.

Huume- ja lääkeriippuvuudet täydentää saman tietokantakokoelman alatietokantaa Alkoholiriippuvuus.  Tietokannasta löytyy  vaikkapa tietopaketti Huumeiden käytön tunnistaminen ja  huumetestit.

 

Joskus olen blogannut, että Terveysportti sisältää runsaat kolmesataa tietokantaa.  Vaan eipä se siihen jää, tietotarjonta laajenee näemmä yhä vaan edelleen. Organisaatioiden ei kannata tosiaankaan tuudittautua  ajatukseen "siellähän se Terveysportti on ruudussa ja kaikkien käytettävissä"  tai  illuusioon, että tietokantojen optimaalinen hyödyntäminen olisi selviö ja taidot ovat kaikkien hallussa. 

Arkityön tiimellyksessä harvat  ehtivät  omin neuvoin  opetella osaajaksi  joten koulutus on ensijainen keino varmistaa, että tietokantojen käyttötaito on riittävällä tasolla.

Alkuperäisartikkeleihin käsiksi myös Terveysportissa

Aikakauskirja Duodecimin numerossa  12/2013 on artikkeli*  nuorten lääkärien tiedonhaku- ja lukutottumuksista. Siitä ilmenee, että 2-10 vuotta sitten valmistuneet lääkärit käyttävät kansainvälistä ammattikirjallisuutta hyvin vähän. Osasyynä tähän voivat olla rajalliset mahdollisuudet päästä käsiksi kirjallisuuteen. Nyt alkuperäistutkimusten seurantaan on tarjolla paremmat mahdollisuudet kun  Duodecimin jäsenetuna**  pääset Terveysportin kautta käyttämään MEDLINEa aikakauslehtitietokantana, josta löytyy yli 2100 keskeistä lääketieteellistä aikakauslehteä. Tietokannan artikkeleja voi tallentaa itselleen PDF-tiedostojen muodossa yms.

Tosin arkirealismin (ilmeisesti tiedekustantajien sanelemana) näkökulmasta on toki syytä todeta, että osa julkaisusarjoista on kokotekstin osalta viiverajoitettuja siten, että tuorein sisältö (esim 12kk ajalta) ei ole saatavana.  Mutta toki palvelun kautta on valtava määrä alkuperäisartikkeleita tarjolla  kliinikon tietotarpeita ajatellen.

Ja aivan uusien kliinisten laatututkimusten seuraamiseen kannattaa hyödyntää eri työvälinettä, nimittäin McMaster –tietokantaa,  joka sekin on Terveysportissa tarjolla.


Mikä McMaster? Lieneekö sinulla tarve kehittää tiedonhaun taitoasi?

Alussa siteeraamani Duodecim-artikkelin loppupäätelmänä kirjoittajat toteavat, että lääkärien koulutusta pitäisi lisätä sähköisesen tiedonhaun ja alkuperäisartikkelien hyödyntämisen osalta.  Tästä asiasta on kerrottavissa hyvä uutinen: lääkäri voi kehittää tiedonhaun taitojaan Duodecimin verkkokurssilla Lääkäri ja tietokantojen osaava käyttö. Se on tuhti tietopaketti (14h), joka  kattaa niin Terveysportin, McMaster-tietokannan, MEDLINEn, Cochrane-kirjaston kuin myös uutuusvalvonnan.

Kurssi  EI koostu tekstiaineiston puuduttavasta pänttäämisestä näyttöruudulta vaan se rakentuu  vuorovaikutteisista videoista ja potilastapauksiin perustuvista  harjoituksista. Kurssi on hyväksytty hyödynnettäväksi kaikkien erikoisalojen koulutusohjelmien hallinnon koulutuksessa (14h). Kurssi on koettu laadukkaaksi  ja sen suorittaneista suuri enemmistö on valmis suosittelemaan sitä kollegoilleen.

* Renko et al: Nuorten lääkärien tiedonhaku- ja lukutottumukset. Duodecim 2013:129:1271-8.

** Huomaa, että esimerkiksi työpaikalla sinun pitää Terveysporttiin kirjautua omalla D-tunnuksellasi jotta pääset hyödyntämään  lehtiä.

Verkkokurssin kotisivu:  Lääkäri ja tietokantojen osaava käyttö