Esseetehtävän pisteytys ”automaattisesti” Moodlessa?

Verkko-opiskelussa aktivoivat harjoitustehtävät ovat ensiarvoisen tärkeitä. Nykytekniikalla esim. Moodlessa voidaan hyödyntää tehtäviä, jotka automaattisesti tarkastetaan ja pisteytetään.  Mutta tähän ovat käytettävissä lähinnä monivalintatyyppisiä tehtäviä yms ja ne eivät aktivoi oppimaan laajoja kokonaisuuksia, joiden myötä harjaantuu hallitsemaan laajoja kokonaisuuksia ja kliinistä päättelyä.  Sellaisiin oppimisprosesseihin on totuttu liittämään esseetyyppisiä tehtäviä.

Pulma on se että Moodle ei osaa tarkastaa ja pisteyttää esseitä. Niinpä opettajan työmäärä uhkaa paisua ylettömäksi kun verkkokurssilla voi olla paljon osallistujia. 

Käytä kiertotietä – laita opiskelija itse töihin

Voit delegoida esseetehtävän vastauksen tarkastamisen ja pisteyttämisen Moodlessa opiskelijalle itselleen. Seuraavassa on kuvaus joka on käytännössä toimivaksi havaittu. Toteutukseen käytetään Moodlen oppituntia, johon esseetehtävä rakennetaan. Oppija etenee askel kerrallaan ja suorittaa itse oman pisteytyksensä.

Tämä malli perustuu siis moodlekurssilla toteutukseen oppitunnin muodossa. Opiskelija voi suorittaa sen vain kerran ja sen pistekertymä lasketaan osaksi Moodlekurssin kokonaissuoritetta.  Moodlekurssillahan voi toki olla useita oppitunteja (kukin sisältäen yhden esseen) sekä muitakin harjoitustehtäviä  ja vaikkapa loppukoekin.

Jos opettaja huolestuu, että ylläkuvattu idättää vapaamatkustajia eli opiskelija saattaisi kysellä ratkaisua kaveriltaan, voi oppitunnissa tehdä automatiikan ja esseetehtäviä on useita - siten kullekin opiskelijalle tulee arpoutumaan yksi tehtävä monien joukosta.

Nyt blogi jää kesätauolle, rentouttavaa kesää lukijakunnalle! 

Verkko-opiskelun ajantarve – tietääkö opettaja vai opiskelija?

Verkkokoulutuksen ajantarpeesta on oppijan saatava tietää jo etukäteen. Näyttöruudun takanahan voi olla vaikka mitä työlästä ja aikaavievää.   Ja toisaalta opettajakaan ei välttämättä voi olla varma paljonko aikaa tarvitaan ellei asiaa jotenkin selvitetä.

Mittasin  asiaa kenttäkokeella, jonka tulokset juuri raportoin AMEE:n kongressissa  (AMEE  =  International Association For Medical Education). Tässä hieman tietoa tuloksista.

Runsaat sata kolmannen vuoden kandia opiskelilivat lääketieteellisen informatiikan verkkokurssilla Moodlessa ja ilmoittivat sen päätteeksi oman arvionsa paljonka aikaa kului. Vastaava objektiivinen tieto  kerättiin Moodlen lokista ja näin päästiin selvittämään, miten luotettava on oppijan oma arvio. 

Oppija osaa arvioida ajantarpeen aika hyvin

Todellinen ajantarve oli keskiarvoltaan 456 minuuttia ja subjetiivinen arvio oli 427 minuuttia. Näiden korrelaatio oli 0.66 – eli siis varsin korkea. Mies- ja naisopiskelijoiden välillä ei ollut eroja. 

Lisäksi opiskelijoilta kysyttiin yleistä mielipidettä verkko-opiskelusta, vastausten vaihtoehtoina olivat:  ’verkko-opiskelu on mieluisaa’; ’en pidä verkko-opiskelusta’ ja siltä väliltä oleva ’mielipiteeni on neutraali’.  Tällä mielipiteellä ei ollut yhteyttä verkko-opiskelun ajan tarpeen arvion osuvuuteen.


Open ongelma: verkkokurssin laajuuden määrittäminen

Oppijan arvio on siis varsin luotettava, mutta ensimmäisellä kerralla kurssi käytettäessä opettaja joutuu turvautumaan valistuneeseen arvaukseen. Sen minäkin tein aikanaan ja asetin aika-arvioksi etukäteen 600 minuuttia, joten em. tulosten valossa yliarvio oli kyseessä.  Nyt voinkin hyvällä omallatunnolla laajentaa & täydentää sisältöä ilman että tuo 600 minuutin raja ylittyisi.

Blended learning Lääkäripäivien kurssilla

Tammikuun 2014 Lääkäripäivillä oli työpajatyyppinen pienryhmäkurssi aiheena näyttöön perustuvan (EBM) tiedon haku. Pajassa 24 osallistujaa työskenteli käyttäen omaa tietokonettaan. Hakutehtävissä hyödynnettiin 1-2 minuutin multimediademoja, joiden avulla osallistuja pystyi syventymään tehtäväratkaisun yksityiskohtiin myös itsenäisesti ja omassa tahdissaan. Luentomaisia tietoiskuja veti allekirjoittaneen ohella tietohakujen huippuosaaja Leena Lodenius.

Työpajan harjoitustehtävien ratkaisuvideot kurssilaiset saivat käyttöönsä 1.5 kk ajan kurssin jälkeenkin erillisellä Moodle-kurssialueella.  Siellä oli tarjolla myös kokoelma lyhytluentoja (a’ 2-4 min) aiheena tehokäyttö PubMed:ssa ja Cochrane-kirjastossa. 


Runsas kuukausi työpajan jälkeen toteutettiin palautekysely, johon vastasi 67% koulutukseen osallistuneista (16/24).  Vastaajista 75% koki oman tietokoneen käytön hyödyllisenä tietohakutaitojen kokonaisvaltaisessa opettelussa. Enemmistö  (60%) vastaajista katsoi, että oma mobiililaite voisi olla hyödyllinen muussakin täydennyskoulutuksessa.

Usein esitetään tärkeä kysymys että onko koulutuksella vaikuttavuutta.  Kurssimme palaute kerättiin tarkoituksella vasta runsas kuukausi kurssin jälkeen, jolloin oppijalla olisi parempi tilaisuus arvioida ko. asiaa kuin koulutustilaisuuden lopussa  kerätyssä palautteessa.  Iloksemme 85% vastanneista ilmoitti kurssin vaikuttaneen toimintakäytäntöihinsä.



Tammikuussa kuvasin tässä blogissa hieman tarkemmin itse työpajaa ja sen toteutusta.

Verkkovideot Lääkäripäivillä oppijan vetoapuna

2014 Lääkäripäivillä Pasilassa olin mukana toteuttamassa työpajamuotoista kurssia  EBM-tiedonhausta, jossa 30 osallistujaa pääsi omaa läppäriä käyttäen harjoittelemaan EBM-tiedon hakua niin Terveysportissa, Cochrane-kirjastossa kuin PubMed/MEDLINE:ssa.

Tavallisessa PC-luokkaopetuksessa on vaarana että osallistujia putoaa kelkasta jos yhdessä edetään (varsin pakkotahtisesti) vaihe vaiheelta eli kouluttaja tekee screenilla ja muut matkivat perässä.  

Työpajamme torjui tätä komplikaatioita harjoitustehtävien ratkaisuvideoilla, joita osallistuja pääsi itsenäisesti hyödyntämään kesken harjoituksen tekoa. Tai käyttämään  sitä eräänlaisena palautteena/mallivastauksena (kesto 1.5-2 min). Näin kukin sai edetä omaa tahtiaan.  

Työpajan kukin vaihe alkoi  lyhyellä tietoiskulla, joiden perään em. harjoitukset sitten tehtiin. Koko ajan saatavilla olevan multimediavideon  ohella kolme pajan asiantuntijavetäjää antoi hands-on opastusta sitä tarvitseville.

Jälkihoitoa tarjolla taitojen harjoittelemiseen 

Yhdessä 3.5 h työpajassa osallistuja pääsee jyvälle EBM-tietohausta, mutta sujuvia käyttötaitoja saadaan vasta lisäharjoituksella.  Tähän tarkoitukseen kurssilaisille tarjotaan aihepiirin kattava  verkkovideoiden kokoelma organisoituna Moodle-alustalle ensi kuun loppuun saakka.  

 

Kokoelma sisältää pajan tietoiskut, niiden tietoa syventäviä lyhytluentoja + em. harjoitustehtävien malliratkaisut. Eikä siis  mitään paperinmakuista PDF-kavalkadia vaan kaikki multimediana, joka vääntää käyttötekniikan ns. rautalangasta - oli sitten kyseessä PubMed MeSH-sanaston syntaksit tai synonyymihakusanojen setit Cochranessa. Tässä vaikkapa katsottavaksi yksi malliksi, aihe hieman  erikoisempi eli kuinka käytät Pubmedia suomeksi.

Tässä taas kuvakaappaus yhdestä työpajan ratkaisuvideosta:

Verkkoperustaisen koulutuksen ei tarvitse olla 100% bittivetoinen  ja siis ainoastaan verkossa. Useissa tapauksissa on hedelmällisintä soveltaa blended-learning  -asetelmaa, jossa on mukana niin lähiopetusta kuin myös verkkoperustaista työskentelyä.

Lääkäri, löydätkö EBM-tiedon hyötypotentiaalit?

Lääkiksen perusopetuksessa annetaan eväät ja taidot hakea kliinisen päätöksenteon tueksi ajantasaista EBM-tietoa. Esimerkiksi käyttämään EBM-tietokantojen umbrella (sateenvarjo) –katsauksia, jotka sisältävät eri hoitomuotojen yhteisvertailut. Tai vaikka hyödyntämään MEDLINEn Clinical Queries –suodattimia tiedonhaussa.

Verkkokurssi ”EBM-tiedonhaku” opastaa 3. vuoden kandeja tekstiaineistojen, videomuotoisten lyhytluentojen ja vuorovaikutteisten tehtävien avulla ratkaisemaan EBM-tiedonhallinnan haasteita. Niihin varmaan törmäävät kokeneet kliinikotkin yhä uudelleen.



Pitäisikö näitä tietotaitoja opastaa nykyistä enemmän lääkäreille? Mielestäni kyllä. Tietolähteet & tietokannat muuttuvat jatkuvasti - niinpä joskus aiemmin hankittu tietotaitokin kompostoituu käsiin niin kliinikolle kuin kandillekin.

Haluatko katsoa em. kandikurssin 3 minuutin videoluennon ”Hyvät hakusanat”? Se opastaa löytämään soveliaita hakusanoja. Päivitä tietojasi ja omaksu hieman uuttakin. Aikaa menee vain yhden kahvikupillisen verran...

video