Lääkäripäivät 2015: uusin taito tiedonhallintaan

Osaamiskartoituksissa on havaittu että jopa puolet Terveysportin hyötyominaisuuksista saattaa olla lääkärille tuntemattomia. Puhumattakaan uusimman ammattitiedon seuraamisesta  yksilöllisesti räätälöitävissä olevien menetelmien avulla tai tuoreimman EBM-tiedon hakutekniikoista.

Opetusta ’kädestä pitäen’ .... tai oikeastaan ’hiirestä pitäen’

Lääkäripäivien 2015 tehokurssi valmentaa em. taitojen osaajaksi. Kurssi Taitoa tiedonhakuun ja tietoa taidonhakuun perustuu luentoja ja multimediaa sisältävään monimuoto-opetukseen, jossa oppija pääsee verkossa aktiivisesti ratkomaan mm. potilastapauksia. Opetusmenetelmät perehdyttävät kädestä pitäen tietokantojen käyttötekniikkaan kaikkine hiirimanöveereineen ja leikepöytäoperaatioineen. Oma mobiililaitetta (esim. iPad, muu tablet-laite tai kohtalaisen ison näytön älypuhelin)  voi luentoharjoituksien  suorittamisessa hyödyntää joten se kannattaa ottaa mukaan ja akku ladattuna... Opettajina toimivat Duodecimin tietohallintopäällikkö Leena Lodenius ja allekirjoittanut. 

Kurssin käyttämä multimediatekniikka on saanut hyvin myönteisen palautteen mm. Duodecimin kurssilla ’Lääkäri ja tietokantojen osaava käyttö’. Sen suorittaneista on nimittäin 90% valmiita suosittelemaan tuota multimediaan perustuvaa koulutusta kollegoilleen.

Tyypillisiä tietotarpeita, joiden ratkaiseminen on osa lääkärin ammattitaitoa: 

Kurssi on 220M Taitoa tiedonhakuun ja tietoa taidonhakuun ja sen luennot järjestetään puolipäiväkurssina to 8.1.2015 iltapäivällä. Lisätietoa kurssin linkistä

Lääketieto otti aimo harppauksen Terveysportissa

Lääketietoa tarvitaan potilastyössä jatkuvasti, oli kyseessä sitten lääkäri, hoitaja tai hammaslääkäri.  Eikä pelkästään lääketietoa vaan myös lääketurvallisuuden tietoa.

Nyt tiedon hyödynnettävyys on edistynyt merkittävästi kun Duodecim Lääketietokanta on uudistunut perusteellisesti. Siinä yhdistyvät Terveysportin lääketurvallisuuden tietokannat  eheäksi kokonaisuudeksi kiitettävän saumattomasti lääkevalmisteita koskevan tiedon kanssa.  Ilmeinen edistysaskel.

Uusittu käyttöliittymä tekee hakutoiminnon nopeammaksi ja hakutulosten esillepano varmistaa, että lääketurvallisuuden informaatio uselta eri osa-alueelta tulee otetuksi huomioon. Myös lääketieto koskien lasten ja imeväisten hoitoa täydentää kokonaisuutta, samoin liikenneturvallisuustekijät.

Miten organisaatiot sitten varmistavat, että hyödyntäminen  toteutuu niin lääkärien, hoitohenkilöstön tai hammaslääkärien joukossa?  Vai perustuuko tiedonhallinta valistuneiden arvausten menetelmään? 

Eikä ammattilaistason käyttö ole ainoastaan lääketurvallisuutta, vaan myös tehokasta tiedonhallintaa mitä erilaisimmissa tilanteissa. Juju on siinä että taito on oltava hyppysissä valmiiksi. Jo valmiiksi kiireinen aikataulu ja kompuroiva tiedonhaku ovat kurja yhdistelmä - niin potilaalle kuin ammattilaiselle itselleen. Asiansa osaava ratkaisee ketterästi lääketiedonhaun  vaikkapa oheisten arkisten perustarpeiden ilmetessä: 

Miten teidän organisaatiossanne osaavuus on varmistettu?

Miten käy tuottavuudelle jos 50% henkilöstöstä ei osaa?

Terveydenhuollon henkilöstön tiedonhallinnan osaamiskartoituksista olen aiemmin raportoitunut tässä blogissa tuloksia että tietotekniikan perustaidoissa on selviä puutteita. Vajaataitoisuutta on siinä määrin, että se heijastunee myös työn tuottavuuteen. Siihen ei olisi enää varaa?

Viimeisimpien 2013-2014 osaamiskartoitusten ( 12 eri organisaatiota, vastaajia yhteensä 1108 henkilöä) valossa tilanne ei ole juuri kehittynyt ja tulokset ovat olleet lähes kaikissa organisaatioissa samansuuntaiset - ja ennallaan.

Kartoituksissa on siis pyydetty vastaajia arvioimaan ovatko eri it-tekniikat hallussa ja käyttääkö niitä työssään. Esimerkiksi osatulosteiden hallinta, useiden selainikkunoiden käyttötekniikka ja Windowsin leikepöydän käyttö on edelleen tuntematon noin puolelle vastaajista ja työssä niitä hyödyntää vain 20-30% vastaajista.

Kehittämistarpeet ovat edelleen tosiasia niin sairaanhoitajilla, työterveyshoitajilla, hammaslääkäreillä – ja myös lääkäreillä, vaikka heillä tulokset ovatkin muita paremmat.

Huomaa, että edellä oli puhe ainoastaan tietotekniikan perustaidoista. Ammattilaistason kattavat tiedot ja sujuva käyttötaito Terveysportin kymmenien tietokantojen parissa on vielä luku sinänsä.

Taitojen kehittämiseen voi käyttää tuloksekkaasti verkkokoulutusta,  jossa valmennus perustuu multimediaan - esimerkkinä video ’Tehokas tietotyöskentely työasemassa’ (4:42).  Soveltuu myös iPad yms laitteella katsottavaksi.  Alla kuvakaappauksia videon teemoista.

Opi uutta mobiilisti – ja ihan oikeesti

Verkkoperustaisen  koulutuksen ässäkorttina lätkäistään usein pöytään ajasta ja paikasta riippumaton opiskelutilaisuus. Käytännössä moni verkkokurssi on silti edelleen sidoksissa PC-työasemaan - työssä tai kotona. Harvat näet kantavat mukanaan lisäkiloina laptop-PC:tä, joka toki toisi lisämahdollisuuksia.
Mutta maailma muuttuu ja nyt hyvin monilla on laukussa iPad tai muu tablet-laite.  Sepä hyvä uutinen!

Nyt Duodecimin verkkokurssia ’Lääkäri ja tietokantojen osaava käyttö’ (LTOK) voi näet hyödyntää sujuvasti mobiililaitteella eli siis tablet/iPad sopii hyvin opiskeluvälineeksi.

Suuri plussa mobiilioppijalle on se, että LTOK-kurssimateriaalit ovat modulaarisia.  Sisältö koostuu 2-4 minuutin multimediaesityksistä eikä oppija päädy lukemaan ruudulta pelkkiä tekstisisältöjä. Nehän saattavat pahimmillaan olla pelkkiä PowerPointista verkkokurssille siirrettyjä luentoslidemaratooneja.
Kurssin modulaarisuus takaa sen, että myös lyhyet 5-10 minuutin opiskelutuokiot tuottavat tulosta. Ota tabletlaite & kuulokkeet mukaasi ja opiskelet ketterästi niin kahvilassa, junassa, aulassa, kirjastossa ja lukemattomissa muissakin tilanteissa.

Puhumattakaan siitä, että LTOK-kurssilainen saa kaikki sen multimedia-aineistot omana käsikirjastonaan käyttöönsä vuoden ajaksi. Näppärä mobiili hakuteos.

Kurssilla oppii tietotaidon vaikkapa käytännön lääketurvallisuuteen: ’Voiko salbutamoliin yhdistää atsitromysiinin vai suureneeko haittariski QT-ajan osalta?’ tai  ’Miten löydän laktoosittomat amlodipiinivalmisteet?’ tai uuden tiedon seurantaan: 'Tilaan sähköpostiini koosteen kaikista tuoreista RCT-tutkimuksista, jotka käsittelevät hypertensiota'.

Toimin kurssin vastaavana verkko-opettajana, toteutus Lääkäriseura Duodecimin ja Medupron yhteistyönä.

Linkki Duodecimin koulutussivulle LTOK-verkkokurssin infoon ja ilmoittautumiseen

Tehokoulutusta iPadin avulla

iPad on perin helppokäyttöinen.  Mutta älä juutu sen viihdekäyttötapojen viettelyksiin. iPadilla olisi paljon annettavaa mm. lääkärien täydennyskoulutukseen - kun mahdollisuuksiin perehtyy.  

Uusia toteutuksia – uusia Apps’eja -  uusia ideoita.  iPadiin on tarjolla sovelluksia (’appseja’), joiden käyttömahdollisuuksissa tuntuu vain taivas olevan  kattona. Tässä esimerkki, joka soveltuu moneen työskentelymalliin organisaation sisäisessä henkilöstökoulutuksessa tai varsinaisissa koulutustapahtumissa.

Laita yksilöt tai työparit töihin – tuotosten purku tehdään havainnollisesti 

Ilmainen Baiboard (BB) mahdollistaa tehtävien havainnollisen työstämisen yhdessä.  BB perustuu ’kokoukseen’, johon jokainen läsnäolija osallistuu.  ’Kokousta’ ja sen aineistoja voivat kaikki muokata, tuottaa lisää sisältöä kirjoittamalla,  piirtämällä tms.  Esimerkkinä vaikkapa EKG:n tulkinnan työpaja: 

BB-kokouksen kullakin sivulla on yksi EKG/potilastapaus, johon työpari voi tehdä merkintöjä tulkinnasta ja asettaa diagnoosin yms.

Työpari voi pyytää opettajalta apua ratkaisemisessa joko perinteisellä tavalla, mutta  on myös mahdollista että opettaja kirjaa työparin sivulle ohjeita yms jaetun sähköisen dokumentin puitteissa. 

Purkuvaiheessa käydään kaikki yhdessä kukin potilastapaus läpi, edetään sivu sivulta opettajan johdolla.  Kaikki näkevät yksityiskohtaisesti kunkin tapauksen,  ja opettaja voi piirroksilla tms selventää ratkaisua. 

Kukin oppija saa siten vielä tiedostona talteen kaikkien tapausten ratkaisut myöhemminkin hyödynnettäväksi. 

Tuotin lyhyen videon Baiboardin periaatteista (ei selostusta, toimii myös iPadissa).

Verkko-opiskelun ajantarve – tietääkö opettaja vai opiskelija?

Verkkokoulutuksen ajantarpeesta on oppijan saatava tietää jo etukäteen. Näyttöruudun takanahan voi olla vaikka mitä työlästä ja aikaavievää.   Ja toisaalta opettajakaan ei välttämättä voi olla varma paljonko aikaa tarvitaan ellei asiaa jotenkin selvitetä.

Mittasin  asiaa kenttäkokeella, jonka tulokset juuri raportoin AMEE:n kongressissa  (AMEE  =  International Association For Medical Education). Tässä hieman tietoa tuloksista.

Runsaat sata kolmannen vuoden kandia opiskelilivat lääketieteellisen informatiikan verkkokurssilla Moodlessa ja ilmoittivat sen päätteeksi oman arvionsa paljonka aikaa kului. Vastaava objektiivinen tieto  kerättiin Moodlen lokista ja näin päästiin selvittämään, miten luotettava on oppijan oma arvio. 

Oppija osaa arvioida ajantarpeen aika hyvin

Todellinen ajantarve oli keskiarvoltaan 456 minuuttia ja subjetiivinen arvio oli 427 minuuttia. Näiden korrelaatio oli 0.66 – eli siis varsin korkea. Mies- ja naisopiskelijoiden välillä ei ollut eroja. 

Lisäksi opiskelijoilta kysyttiin yleistä mielipidettä verkko-opiskelusta, vastausten vaihtoehtoina olivat:  ’verkko-opiskelu on mieluisaa’; ’en pidä verkko-opiskelusta’ ja siltä väliltä oleva ’mielipiteeni on neutraali’.  Tällä mielipiteellä ei ollut yhteyttä verkko-opiskelun ajan tarpeen arvion osuvuuteen.


Open ongelma: verkkokurssin laajuuden määrittäminen

Oppijan arvio on siis varsin luotettava, mutta ensimmäisellä kerralla kurssi käytettäessä opettaja joutuu turvautumaan valistuneeseen arvaukseen. Sen minäkin tein aikanaan ja asetin aika-arvioksi etukäteen 600 minuuttia, joten em. tulosten valossa yliarvio oli kyseessä.  Nyt voinkin hyvällä omallatunnolla laajentaa & täydentää sisältöä ilman että tuo 600 minuutin raja ylittyisi.

Yksilöllinen oppimiskokemus yksilölliselle oppijalle

Verkkovideot ovat mm. Youtuben myötä yleistyneet myös verkkokoulutuksessa koska ruutukaappausvideoita  on helppo tehdä.   Itse toteuttamissani verkkokoulutuksissa video on ensisijainen materiaalimuoto, koska tekstinä esitetty verkkomateriaali on viheliäistä opiskella ja sen käyttöä kannattaa välttää.  Tosin tekstipohjaisen materiaalin lukemisessa kukin voi toki edetä omaa tahtiaan.


Miksi verkkokurssien palautteissa voi esiintyä hurjan erilaisia mielipiteitä? 

Kurssilaisten oppimiskokemuksissa saattaa näkyy yksilöllisyyden tarve kun materiaali on multimediaa tai videoluentoja. Video tulee näet editoida selkeäksi kokonaisuudeksi, josta tyhjäkäynti on tarkkaan eliminoitu. Tällöin videon informaatiotiheys kasvaa.
Palautteissa olenkin huomannut, että kurssilaisten mielipiteet menevät usein aivan ristiin.  Ilmiön syynä lienee se, että olemme yksilöitä ja meillä kullakin on oma oppimistyylimme. Tästä alla esimerkkejä.

Yksilöllisyys vaatii säätömahdollisuuksia 

Videona jaettava lyhytluento  on hyödyllisin kun käyttäjä voi omien mieltymysten mukaan säätää sen ominaisuuksia. Näin voidaan ottaa em. kurssipalautteiden ilmentämä yksilöllisyystarve huomioon. Tässä eräitä hyödyllisimpiä ominaisuuksia:

Nopeuden säätö on erityisen tärkeä. Sen ansiosta video voidaan laatia tiiviiksi ja ripeästi eteneväksi. Nykytekniikan avulla voi videon katselunopeutta hidastaa jopa 50% ilman että selostuksen kuuntelu häiriintyy.  Kaikkien kiireisimmät voivat toki lisätä videon nopeutta alkuperäiseen verrattuna ;-)

Sisällysluettelo auttaa halutun tiedon löytämisessä, samoin on avuksi pikakelaus. 

Verkkovideoissa tähän asti yleisesti käytetty flash-tekniikka ei toimi iPad tms tablet-laitteissa.  Tänään flashien aika on jo ohi, nyt tarvitaan joustavuutta koulutukseen mobiilikäyttöä ajatellen.  

Tässä linkki 30 sekunnin demovideoon, joka esittelee miten käyttöliittymän avulla oppija voi säätää videota tarpeittensa mukaisesti.  Animaatiot videossa tarjoavat keskeisen informaation myös ilman videon selostuksen kuuntelua.