Verkkokurssitko kiinnostaisivat lääkäreitä?

Lääkärien täydennyskoulutusta voitaisiin nykyään toteuttaa verkkokursseina jotka hyödyntävät vuorovaikutteista koulutustekniikkaa. Tällöin osallistuja on aktiivinen osapuoli ja se on tuntuva etu verrattuna passiivisen kuulijan rooliin luentosalissa. Luentomuotoinen koulutus ei näet ole osoittautunut järin tepsiväksi menetelmäksi uuden tiedon hyödyntämisessä ja työkäytäntöjen kehittämisessä.

Ovatko lääkärit sitten kiinnostuneita verkkokursseista? Jos verkkokurssi on ylimääräinen työtaakka päivätyön ohessa niin lähtökohdat verkko-opiskelulle eivät ole otolliset. Ajatusleikki: jos lääkäri voisi suorittaa koulutuksen omalla ajallaan ja saisi ylimääräisen lomapäivän suoritettuaan täydennyskoulutuksen hyväksytysti verkkokurssina (työmäärä 7 oppituntia). Suppeampien kurssien tuntimäärillä voisi kartuttaa ns. lomapankkia.

Monta etua olisi tarjolla

Verkkokoulutuksessa lääkäri (a) saisi korkeatasoista ja aktivoivaa koulutusta, (b) hän voisi paneutua aineistoon oman ajanhallintansa mukaisesti, (c) työnantaja välttyisi koulutuksen oheiskuluilta ja ehkä tärkeimpänä: (d) perinteisen luentosalissa istuskelun sijaan kurssitettava olisi aktiivinen oppija ja voisi täysipainoisesti omaksua ja hyödyntää koulutuksen koko annin. Mikään ei tietysti estäisi yhdistämästä verkkokoulutukseen lähiopetustakin sopivan kokonaisuuden muodostamiseksi.


Lääkärit painelivat äänestysnappia - ja tulos oli...?

Ylläkuvatun mukaisesta ajatusleikistä pyydettiin viime kuussa lääkärien kannanottoja FimNetin keskustelupalstalla. Äänestykseen ryhtyneistä 80% (33) näkee ratkaisumallin myönteisenä. Ehdottomasti verkkokoulutusta vastusti 5% (2) vastaajista. Eihän tällainen gallup edustava otos ole mutta ehkäpä asiaa kannattaisi tuumailla ja suunnitella lisää? Koulutustarjontaa verkko-opiskeluna lääkäreille ei näet liiemmälti ole tarjolla.