Hauska on kivempaa?

Hymy ja ilo ovat elämässä niitä parhaita asioita. Houkuttelemalla esille ihmisen iloisuus ja uteliaisuus saadaan hänet tekemään asioita joihin ei muuten koskisi pitkällä kepilläkään. Oheisessa videossa kiinnostava esimerkki jolla voisi vaikuttaa elämäntapaan liittyviin terveysvalintoihin.

Samaa hauskuutta voi nähdä tietokonepeleissä jotka samalla opettavat käyttäjälle uusia asioita. Taitaa vieläkin olla pätevä sanonta 'Se minkä ilotta oppii sen surutta unohtaa' ja siitä voisi leukailla version 'Sitä mitä tylsistyneenä joutuu uurastamaan karttaa kuin ruttoa'.

(HUOM: jos tuo kaikesta sälästä siivottu sivu ei tunnu avautuvan niin koeta vaihtoehtoa)

Googlettelua akateemiseen tyyliin

Hakiessaan työssä tarvittavaa tietoa googlettamalla joskus tuntee huonoa omaatuntoa kun ei etsi informaatiota professional -tason tekniikalla. Ja kyllähän googlailulla Internetin sekahedelmäsoppaa hakusaaliissa piisaa liiankin kanssa.

Mikäli haluaa hifistellä tai olla hieman puritaani niin ainakin lääketieteellisen ammattitiedon hakemisessa kannattaa muistaa Google Scholar (GS) . Se on ollut käytettävissä jo aika pitkään mutta ei ehkä ole kaikkien tiedossa. GS on tieteellisen tiedon hakijoille suunnattu hakupalvelu jonka kohteena ovat vertaisarvioidut akateemiset julkaisut, kirjat ja tutkimusraportit.

Täydentävä ja kätevä työväline

Google Scholar haku tuottaa varsin runsaasti hakuviitteitä tieteellisestä kirjallisuudesta, mm. MEDLINE:ssa indeksoiduista tieteellisistä artikkeleista. Google Scholarin onkin osoitettu löytävän 60-70 % vastaavan MEDLINE-haun viitteistä. Toisaalta samassa selvityksessä GS-hakutuloksesta noin puolet oli dokumentteja joita ei MEDLINE-haulla tavoitettu, noin 10 % näistä hakuosumista oli artikkeliviitteitä MEDLINE:en sisältymättömistä julkaisusarjoista.
GS:n kiistattomia etuja ovat käyttöliittymän selkeys & ketteryys mutta hakija ei saa liikaa ihastua hakusaaliiseen vaan on pidettävä kirkkaana mielessä että kaikki tärkeimmät kirjallisuusviitteet ei välttämättä ole mukana.

Lisäksi GS on hyvä työkalu pikkutehtäviin; sillä voi esimerkiksi hakea tiedeartikkelin sen otsikon perusteella niin vikkelästi että PubMedillä kompuroidaan hiiriklikkailun alkumetreillä kun GS jo patsastelee kirkkaasti maalissa.

P.S. Nyt PubMed on siirtynyt uuteen käyttöliittymään. Tilastojen mukaan PubMed-hakuja tehdään vuosittain 700-800 miljoonaa - joten monen käyttäjän on siis nyt hieman selattava manuaaleja jotta saa jatkettua hakujaan entisellä tekniikalla.

Pubmed - tuo teraluokan tietojättiläinen menee uusiks'

On esitetty että USA:n kaksi suurta lahjaa ihmiskunnalle ovat jazz-musiikki ja PubMed/MEDLINE. Jazz uusiutuu jatkuvana prosessina mutta mikään ei estä juuttumasta 1950-luvun svengin nautiskeluun ja viittaamasta villakintaalla uusille soundeille.

Toisin on PubMed-jättiläisen kanssa; se kun muuttaa systeemeitään niin ei auta kuin kipittää vaan kiltisti perässä. Tosin kivenä kengässä on se että PubMedin peruskäyttäjältä on aina vaadittu aika lailla taitoja onnistuneiden tietohakujen tekemiseen. Ja kun sen käyttöliitymä menee uusiksi niin osa vaivalla hankituista käyttötaidoista uhkaa lahota käsiin. Kumu kuitenkin kuuluu Amerikasta että PubMedin käyttöliittymä uusiutuu perusteellisesti - ja hävyttömän pian, ilmeisesti jo lokakuun aikana. Uusi versio onkin jo tarjolla tutustumista varten, ilmeisesti sen avulla käyttäjien shokkia koetetaan lieventää.

Uusi versio löytyy osoitteesta:
http://preview.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed


Ikävä lumipalloefekti odotettavissa?

Jos uutta versiota nyt ryhtyy käyttämään ajan kanssa ja opettelee sen kommervenkit niin siirtymä on taatusti helpompi kuin vitkutella vanhassa kunnes uusi PubMed tulee väkisin ja päin näköä. Veikkaan että siihen tilanteeseen ajautuneella tiedonhakijalla on yhtä hyvät mahdollisuudet selviytyä kuin lumipallolla mikroaaltouunissa.

P.S. Lisäinfoa saa uudesta Pubmedista:
http://www.nlm.nih.gov/pubs/techbull/so09/so09_pm_redesign.html

Katsot sä määräajan kellosta vai kalenterista?

Tietotekniikan kerrotaan lisänneen tuottavuutta vallan hurjasti. Varmasti näin onkin, ajattele mitä kaikkea ennen vanhaan piti tehdä jonkin pikkujutun toteuttamiseksi; että sai nopeasti lankapuhelimella jonkun kiinni tai hakkasi kirjoituskoneella puhtaaksi 30- sivuisen tekstin.

Vaikka tietokoneen ja printterien muhkeat tehot mahdollistavat opiskelijoille laajojen opintotehtävien tekemisen varsin nopeasti niin aikaresurssia projektiin pitää silti varata. Ja niinhän me opettajat koetetaan heille varata, mutta siitä huolimatta että tehtävän tekoon on aikaa pari viikkoa niin moni yrittää päkistää sitä valmiiksi vasta viimeisenä iltana ja viimeisillä minuuteilla.
Siinäpä onkin venäläinen ruletti koska tietotekniikan epävarmuustekijät aina haamuilevat viimetipan uurastajan kantapäillä.

Parempi katsoa kuin katua

Opettaja saakin kuulla mitä kosmisempia tietoteknisiä selityksiä miksi opintotehtävän palautus myöhästyi. Päätin kesyttää tämän ilmiön heti kurssin ekalla luennolla opastamalla että tietotekniikkasyyt eivät sitten kelpaa selitykseksi mottona ”Katsokaa kalenteria älkääkä kelloa”. Sen jälkeen asiat on sujuneet aika mukavasti (tai niitä selityksiä ei ainakaan ole enää tarjottu). Vilkaise oheisesta videosta luentoviestini, aikaa menee 56 sekkaa.