Blended learning Lääkäripäivien kurssilla

Tammikuun 2014 Lääkäripäivillä oli työpajatyyppinen pienryhmäkurssi aiheena näyttöön perustuvan (EBM) tiedon haku. Pajassa 24 osallistujaa työskenteli käyttäen omaa tietokonettaan. Hakutehtävissä hyödynnettiin 1-2 minuutin multimediademoja, joiden avulla osallistuja pystyi syventymään tehtäväratkaisun yksityiskohtiin myös itsenäisesti ja omassa tahdissaan. Luentomaisia tietoiskuja veti allekirjoittaneen ohella tietohakujen huippuosaaja Leena Lodenius.

Työpajan harjoitustehtävien ratkaisuvideot kurssilaiset saivat käyttöönsä 1.5 kk ajan kurssin jälkeenkin erillisellä Moodle-kurssialueella.  Siellä oli tarjolla myös kokoelma lyhytluentoja (a’ 2-4 min) aiheena tehokäyttö PubMed:ssa ja Cochrane-kirjastossa. 


Runsas kuukausi työpajan jälkeen toteutettiin palautekysely, johon vastasi 67% koulutukseen osallistuneista (16/24).  Vastaajista 75% koki oman tietokoneen käytön hyödyllisenä tietohakutaitojen kokonaisvaltaisessa opettelussa. Enemmistö  (60%) vastaajista katsoi, että oma mobiililaite voisi olla hyödyllinen muussakin täydennyskoulutuksessa.

Usein esitetään tärkeä kysymys että onko koulutuksella vaikuttavuutta.  Kurssimme palaute kerättiin tarkoituksella vasta runsas kuukausi kurssin jälkeen, jolloin oppijalla olisi parempi tilaisuus arvioida ko. asiaa kuin koulutustilaisuuden lopussa  kerätyssä palautteessa.  Iloksemme 85% vastanneista ilmoitti kurssin vaikuttaneen toimintakäytäntöihinsä.



Tammikuussa kuvasin tässä blogissa hieman tarkemmin itse työpajaa ja sen toteutusta.

Miksi et hakisi lääketietoa pintaa syvemmältä?

Moni lääkäri työssään hakee lääketietoa ainoastaan lääkkeiden valmisteyhteenvedoista – käyttäen Terveysportin  tietolähteitä ’Lääkkeet ja hinnat’ tai  ’Duodecim lääketietokanta’.  Tällöin kyllä joutuu jäämään melko ohuen tuoteinformaation varaan eikä laajempaa näkökulmaa farmakologiaan juuri avaudu.  Lääkiksessä toki farmakologiaa luettiin, mutta aika kuluu ja tieto muuttuu sekä unohtuu.

Useimmat käyttävät Terveysporttia omien hakuyritysten ja arvailujensa varassa.  Miten sinä lähtisit esimerkiksi hakemaan lisätietoa vaikka nitraattitoleranssista?   Tai mistä löytyisi tarkempaa tietoa aiheesta ADP-reseptorien salpaajat?  Pitäisikö koettaa hakea tietoa Terveysportin yläreunan monihausta?   Mutta  sepä ei välttämättä kannata koska tuo sinänsä kätevä haku ei juuri sisällä lääketiedon keskeisiä tietolähteitä.

  

Tiesitkö, että Duodecimin tuore teos Farmakologia ja toksikologia on koko ajan sinulle tarjolla Terveysportissa? Se löytyy Duodecim lääketietokannasta, joka siis sisältää paljon muutakin kuin lääkkeiden valmisteyhteenvetoja.  

Kikka on se, että Farmakologia ja toksikologia teoksesta tietoa pitää hakea kirjoittamalla hakusana – esim. nitraattitoleranssi  hakukenttään Vaikuttava aine. Ja siten käytössäsi on uusin tieto juuri ilmestyneen teoksen muodossa. Teosta voi tietysti myös selata, totta kai.

Loistavia työkaluja on paljon tarjolla ja organisaatioiden kannattaakin varmistaa, että informaation hyödyntämisen taidot ovat kaikkien ammattiryhmien osalta asianmukaiset.  Muuten organisaation investointi tietokantoihin menee osin hukkaan, lääkäri ei välttämättä hyödynnnä ajantasaisinta tietoa ja toiminnan laatu & tehokkuus laahaavat kuin käsijarru päällä.  

Sama näkökohta pätee myös muihin ammattiryhmiin - hammaslääkärit, terveydenhoitajat, suuhygienistit, työterveyslääkärit ja -hoitajat...  Tietokannathan ovat ensiarvoisen tärkeä tietolähde monille ammattiryhmille.

Nyt multimediakirjasto tiedonhakijan avuksi

Osa koulutuksessa  opitusta  unohtuu jos sitä ei toistuvasti sovella työssään.  Sama pulma on koulutettavalla niin luentokurssilla kuin verkkokurssillakin.  Totta kai omat muistiinpanot ovat avuksi. Mutta entäs jos ne joutuvat kateisiin?  Ja et muista miten kurssilla opittu suoritetaan käytännössä?

Opitun taidon tueksi: videokäsikirjasto netissä

Saadun kurssipalautteen toiveiden perusteella multimediaan ja videoihin perustuva  Duodecimin verkkokurssi Lääkäri ja tietokantojen osaava käyttö on uudistettu. Nyt  kurssilainen voi  työssään aktiivisesti hyödyntää kurssin antia ja palata siihen tarvittaessa uudelleen. Tämä on järjestetty siten että hänellä on pääsy verkkokurssin  multimediakirjastoon  vuoden ajan.

”Kurssin multimedia/videoluennot voit hyödyntää  käsikirjastona: kurssin suoritusajan (2 kk) jälkeen kurssin kaikki videoluennot ovat käytössäsi verkkokurssin alusta lukien vuoden ajan.  Kokoelma on ajan tasalla jatkuvan päivityksen ansiosta.  Sinun on siten tarvittaessa helppo tarkistaa  miten tietty toiminto tai haku toteutetaan tietokannoissa. Kurssin suorittamisesta saa  erikoistumispisteitä 14 tuntia hallinnolliseen koulutukseen kaikille aloille.”

Kurssi toteutetaan Lääkäriseura Duodecimin ja Medupro Oy:n yhteistyönä.

Lisätietoa http://www.duodecim.fi/ltok

Verkkovideot Lääkäripäivillä oppijan vetoapuna

2014 Lääkäripäivillä Pasilassa olin mukana toteuttamassa työpajamuotoista kurssia  EBM-tiedonhausta, jossa 30 osallistujaa pääsi omaa läppäriä käyttäen harjoittelemaan EBM-tiedon hakua niin Terveysportissa, Cochrane-kirjastossa kuin PubMed/MEDLINE:ssa.

Tavallisessa PC-luokkaopetuksessa on vaarana että osallistujia putoaa kelkasta jos yhdessä edetään (varsin pakkotahtisesti) vaihe vaiheelta eli kouluttaja tekee screenilla ja muut matkivat perässä.  

Työpajamme torjui tätä komplikaatioita harjoitustehtävien ratkaisuvideoilla, joita osallistuja pääsi itsenäisesti hyödyntämään kesken harjoituksen tekoa. Tai käyttämään  sitä eräänlaisena palautteena/mallivastauksena (kesto 1.5-2 min). Näin kukin sai edetä omaa tahtiaan.  

Työpajan kukin vaihe alkoi  lyhyellä tietoiskulla, joiden perään em. harjoitukset sitten tehtiin. Koko ajan saatavilla olevan multimediavideon  ohella kolme pajan asiantuntijavetäjää antoi hands-on opastusta sitä tarvitseville.

Jälkihoitoa tarjolla taitojen harjoittelemiseen 

Yhdessä 3.5 h työpajassa osallistuja pääsee jyvälle EBM-tietohausta, mutta sujuvia käyttötaitoja saadaan vasta lisäharjoituksella.  Tähän tarkoitukseen kurssilaisille tarjotaan aihepiirin kattava  verkkovideoiden kokoelma organisoituna Moodle-alustalle ensi kuun loppuun saakka.  

 

Kokoelma sisältää pajan tietoiskut, niiden tietoa syventäviä lyhytluentoja + em. harjoitustehtävien malliratkaisut. Eikä siis  mitään paperinmakuista PDF-kavalkadia vaan kaikki multimediana, joka vääntää käyttötekniikan ns. rautalangasta - oli sitten kyseessä PubMed MeSH-sanaston syntaksit tai synonyymihakusanojen setit Cochranessa. Tässä vaikkapa katsottavaksi yksi malliksi, aihe hieman  erikoisempi eli kuinka käytät Pubmedia suomeksi.

Tässä taas kuvakaappaus yhdestä työpajan ratkaisuvideosta:

Verkkoperustaisen koulutuksen ei tarvitse olla 100% bittivetoinen  ja siis ainoastaan verkossa. Useissa tapauksissa on hedelmällisintä soveltaa blended-learning  -asetelmaa, jossa on mukana niin lähiopetusta kuin myös verkkoperustaista työskentelyä.

Oi kallis käyttöliittymämme

Surkeista IT-sovelluksista saadaan kuulla toistuvasti.  Tuorein on Ylen raportoima kömpelöinti viime viikolla. Rikostuomiosovelluksen eli ’Ritu’:n  piti tehostaa tuomioiden jakelua, mutta mm. Helsingin käräjäoikeudessa sen käyttöönotto on vähentänyt ratkaistuja juttuja tuntuvasti.

Yle haastatteli kyseisen it-hankkeen puheenjohtajaa,  joka toki myönsi, että osa ongelmista johtuu itse sovelluksesta. Silti kyseinen kiho halusi sysätä vastuuta henkilöstölle, joka ei hänen mukaansa ”ole riittävän hyvin valmistautunut uuden järjestelmän käyttöönottoon”.  Joopa-joo. Herää kysymys, että millaisella koulutuksella, tuella ja resurssilla tuo ’henkilöstön valmistautuminen’ toteutettiin? 


Näennäiset IT-tukitoimet näivettävät tuottavuuden


Tyypillinen IT-hankkeen toteutus:  sovellus otetaan käyttöön ja loppukäyttäjät joutuvat yksin ottamaan sen haltuunsa hartiat hapoilla.  Muodon vuoksi laaditaan pikaohje PDF-tiedostona  ja  jakelu yksittäisen sähköpostin liitteenä loppukäyttäjille.  Näitä kupruisia IT-projekteja  on taatusti kaadettu työntekijöiden niskaan myös terveydenhuollossa. Ensin säästetään kehitystyössä ja sitten koulutuksessa sekä tukitoimissa joten kokonaisvaikutus syö tuottavuutta tuntuvasti.  Kalliiksi tulee kun tehdään halpaa ja huonoa.

Laadukas käyttöliittymä voisi olla pelastus sen tarjotessa intuitioon / oivaltavuuteen perustuvia toimintaprosesseja  mikä vähentäisi käyttäjätuen tarvetta.   Harvoin käytettävät toiminnot tyypillisesti vaatisivat erittäin selkeän käyttöliittymän kun käyttäjän oma muistikuva hataruudessaan ei anna tukea.   Esimerkkinä matkalaskun laatiminen, jonka parissa moni kärvistelee tuntikausia.  Loppukäyttäjää ei ilmeisesti edelleenkään oteta huomioon alan visionäärien ohjaillessa norsunluutorneistaan IT-projekteja tyytyväisenä. 


Mitä tuovatkaan tullessaan uudet potilastietojärjestelmät? Kenties kryptisiä sanakäänteitä, oraakkelimaisia kehoitteita  ja mystisiä kuvakkeita höystettynä aimo annoksella tiimalasin katselua.

Eriskummallista on se, että sovelluksissa ei edes käytetä halpaa ’tool-tip’  apuneuvoa, joka on esille tuleva opasteteksti kun kohdistimen vie toiminnon päälle. Alla kuvaesimerkki eräästä tietojärjestelmästä kun käyttäjä ei muista mitä sininen pallukka tekikään.

  

On sitä Lumiaankin saatu  isolla rahalla sutta ja sekundaa

Lumian käyttöliittymä toki on varsin intuitiivinen eikä opaskirjaa kaipaa. Mutta läksyt ovat jääneet Nokialtakin osin  tekemättä. Tämä ilmenee kun hyödyntää vaikka Lumian herätyskelloa. 

 

Aamuvarhaiseen herätyspirinään havahtuvalle on tarjolla yllä olevan kuvan vaihtoehdot. Voi taivaan talipallot!  Kuka kuittaa aamuherätyksen käsitteellä Hylkää??  Joku Nokian pöllermanni on laittanut sen herätyskellon hälytyksen sammutuksen nimikkeeksi. Eikös olisi parempia ilmaisuja tarjolla kuten vaikka OK tai valmis tai lopeta…  

Lääkärin työstä alla esimerkki sähköisestä lähetteestä, jonka laatimisessa käyttäjän niskaan kaadetaan turhaa kognitiivista kuormaa epäloogisuudella, jonka voisi välttää varsin yksinkertaisin keinoin. Järjen käyttö sovelluskehityksessä ei ole ainoastaan sallittua vaan myös suotavaa...

Ex tempore -valmisteita Terveysportissa

Lääkäri tai hammaslääkäri voi joissakin tilanteissa joutua määräämään potilaalle ex tempore -lääkkeen, jos potilaalle sopivaa lääkettä ei löydy Suomessa myytävien lääkkeiden valikoimasta. Ex tempore -reseptiin kirjoitetaan tehdasvalmisteisen lääkeaineen nimen sijasta ohje siitä, mitä vaikuttavia aineita ja lisäaineita apteekissa valmistettavan lääkkeen tulee sisältää.  
Tietoa Yliopiston Apteekin ex tempore -valmisteista löytyy nyt myös Terveysportin Duodecim lääketietokannasta.

Ex tempore - reseptejä perusopetuksen varrella kertyy monen kandin omiin muistiinpanoihin kokeneiden kliinikko-opettajien antamana.  Jos oma reseptikokoelma ei vastaa tarpeita tai joku sovelias resepti on saattanut hukkua niin tämä uusi lisäosa Lääketietokannassa saattaa olla avuksi.

Terveysportin uusi lääketurvallisuustietokanta, nyt fokuksessa maksa

Tänään näkyy otetun käyttöön Terveysportissa Heparbase-tietokanta,  joka esittää näyttöön perustuvan tiedon lääkkeiden turvallisesta käytöstä maksan vajaatoimintaa sairastavilla potilailla. Tietokanta sisältää tiedon annoksen muuttamisen tarpeesta kussakin vajaatoiminnan luokassa (lievä, keskivaikea, vaikea). Analyysin voi tehdä kerralla potilaan kokonaislääkitykselle, mikä on erittäin kätevää.

Mukana on kätevä laskuri jolla voi lähtöarvoista käsin määrittää maksan vajaatoiminnan neliluokkaisella asteikolla.

Siispä nyt organisaatiot ketterästi kouluttamaan lääkäreitään Heparbasen ja muiden Terveysportin tietokantojen tehokkaaseen käyttöön. Tiesitkö sinä, että lääketurvallisuuden tietokantojen yhteiskäytössä eduksi on käyttää leikepöytää apuna?   Jos organisaatiosi lääkärit kysyvät huuli pyöreänä ’ai mikä leikepöytä?’ niin tiedät,  että Terveysportti-koulutus on kipeästi tarpeen.