Tehokoulutusta iPadin avulla

iPad on perin helppokäyttöinen.  Mutta älä juutu sen viihdekäyttötapojen viettelyksiin. iPadilla olisi paljon annettavaa mm. lääkärien täydennyskoulutukseen - kun mahdollisuuksiin perehtyy.  

Uusia toteutuksia – uusia Apps’eja -  uusia ideoita.  iPadiin on tarjolla sovelluksia (’appseja’), joiden käyttömahdollisuuksissa tuntuu vain taivas olevan  kattona. Tässä esimerkki, joka soveltuu moneen työskentelymalliin organisaation sisäisessä henkilöstökoulutuksessa tai varsinaisissa koulutustapahtumissa.

Laita yksilöt tai työparit töihin – tuotosten purku tehdään havainnollisesti 

Ilmainen Baiboard (BB) mahdollistaa tehtävien havainnollisen työstämisen yhdessä.  BB perustuu ’kokoukseen’, johon jokainen läsnäolija osallistuu.  ’Kokousta’ ja sen aineistoja voivat kaikki muokata, tuottaa lisää sisältöä kirjoittamalla,  piirtämällä tms.  Esimerkkinä vaikkapa EKG:n tulkinnan työpaja: 

BB-kokouksen kullakin sivulla on yksi EKG/potilastapaus, johon työpari voi tehdä merkintöjä tulkinnasta ja asettaa diagnoosin yms.

Työpari voi pyytää opettajalta apua ratkaisemisessa joko perinteisellä tavalla, mutta  on myös mahdollista että opettaja kirjaa työparin sivulle ohjeita yms jaetun sähköisen dokumentin puitteissa. 

Purkuvaiheessa käydään kaikki yhdessä kukin potilastapaus läpi, edetään sivu sivulta opettajan johdolla.  Kaikki näkevät yksityiskohtaisesti kunkin tapauksen,  ja opettaja voi piirroksilla tms selventää ratkaisua. 

Kukin oppija saa siten vielä tiedostona talteen kaikkien tapausten ratkaisut myöhemminkin hyödynnettäväksi. 

Tuotin lyhyen videon Baiboardin periaatteista (ei selostusta, toimii myös iPadissa).

Verkko-opiskelun ajantarve – tietääkö opettaja vai opiskelija?

Verkkokoulutuksen ajantarpeesta on oppijan saatava tietää jo etukäteen. Näyttöruudun takanahan voi olla vaikka mitä työlästä ja aikaavievää.   Ja toisaalta opettajakaan ei välttämättä voi olla varma paljonko aikaa tarvitaan ellei asiaa jotenkin selvitetä.

Mittasin  asiaa kenttäkokeella, jonka tulokset juuri raportoin AMEE:n kongressissa  (AMEE  =  International Association For Medical Education). Tässä hieman tietoa tuloksista.

Runsaat sata kolmannen vuoden kandia opiskelilivat lääketieteellisen informatiikan verkkokurssilla Moodlessa ja ilmoittivat sen päätteeksi oman arvionsa paljonka aikaa kului. Vastaava objektiivinen tieto  kerättiin Moodlen lokista ja näin päästiin selvittämään, miten luotettava on oppijan oma arvio. 

Oppija osaa arvioida ajantarpeen aika hyvin

Todellinen ajantarve oli keskiarvoltaan 456 minuuttia ja subjetiivinen arvio oli 427 minuuttia. Näiden korrelaatio oli 0.66 – eli siis varsin korkea. Mies- ja naisopiskelijoiden välillä ei ollut eroja. 

Lisäksi opiskelijoilta kysyttiin yleistä mielipidettä verkko-opiskelusta, vastausten vaihtoehtoina olivat:  ’verkko-opiskelu on mieluisaa’; ’en pidä verkko-opiskelusta’ ja siltä väliltä oleva ’mielipiteeni on neutraali’.  Tällä mielipiteellä ei ollut yhteyttä verkko-opiskelun ajan tarpeen arvion osuvuuteen.


Open ongelma: verkkokurssin laajuuden määrittäminen

Oppijan arvio on siis varsin luotettava, mutta ensimmäisellä kerralla kurssi käytettäessä opettaja joutuu turvautumaan valistuneeseen arvaukseen. Sen minäkin tein aikanaan ja asetin aika-arvioksi etukäteen 600 minuuttia, joten em. tulosten valossa yliarvio oli kyseessä.  Nyt voinkin hyvällä omallatunnolla laajentaa & täydentää sisältöä ilman että tuo 600 minuutin raja ylittyisi.

Yksilöllinen oppimiskokemus yksilölliselle oppijalle

Verkkovideot ovat mm. Youtuben myötä yleistyneet myös verkkokoulutuksessa koska ruutukaappausvideoita  on helppo tehdä.   Itse toteuttamissani verkkokoulutuksissa video on ensisijainen materiaalimuoto, koska tekstinä esitetty verkkomateriaali on viheliäistä opiskella ja sen käyttöä kannattaa välttää.  Tosin tekstipohjaisen materiaalin lukemisessa kukin voi toki edetä omaa tahtiaan.


Miksi verkkokurssien palautteissa voi esiintyä hurjan erilaisia mielipiteitä? 

Kurssilaisten oppimiskokemuksissa saattaa näkyy yksilöllisyyden tarve kun materiaali on multimediaa tai videoluentoja. Video tulee näet editoida selkeäksi kokonaisuudeksi, josta tyhjäkäynti on tarkkaan eliminoitu. Tällöin videon informaatiotiheys kasvaa.
Palautteissa olenkin huomannut, että kurssilaisten mielipiteet menevät usein aivan ristiin.  Ilmiön syynä lienee se, että olemme yksilöitä ja meillä kullakin on oma oppimistyylimme. Tästä alla esimerkkejä.

Yksilöllisyys vaatii säätömahdollisuuksia 

Videona jaettava lyhytluento  on hyödyllisin kun käyttäjä voi omien mieltymysten mukaan säätää sen ominaisuuksia. Näin voidaan ottaa em. kurssipalautteiden ilmentämä yksilöllisyystarve huomioon. Tässä eräitä hyödyllisimpiä ominaisuuksia:

Nopeuden säätö on erityisen tärkeä. Sen ansiosta video voidaan laatia tiiviiksi ja ripeästi eteneväksi. Nykytekniikan avulla voi videon katselunopeutta hidastaa jopa 50% ilman että selostuksen kuuntelu häiriintyy.  Kaikkien kiireisimmät voivat toki lisätä videon nopeutta alkuperäiseen verrattuna ;-)

Sisällysluettelo auttaa halutun tiedon löytämisessä, samoin on avuksi pikakelaus. 

Verkkovideoissa tähän asti yleisesti käytetty flash-tekniikka ei toimi iPad tms tablet-laitteissa.  Tänään flashien aika on jo ohi, nyt tarvitaan joustavuutta koulutukseen mobiilikäyttöä ajatellen.  

Tässä linkki 30 sekunnin demovideoon, joka esittelee miten käyttöliittymän avulla oppija voi säätää videota tarpeittensa mukaisesti.  Animaatiot videossa tarjoavat keskeisen informaation myös ilman videon selostuksen kuuntelua. 

Tietokantataitoja kaikille terveydenhuollon ammattiryhmille

Terveysportin hyötykäyttö on oiva apu potilastyössä lääkärien ohella esimerkiksi hammaslääkäreille. Suun terveydenhuollossa  tarvitaan yhä enemmän tietolähteitä kun väestö ikääntyy ja monella potilaalla on laaja peruslääkitys käytössään. Tällöin mm. interaktioiden ja haittavaikutusten hallinta on tärkeää, mutta lisähaastetta tuottavat myös potilaiden perussairaudet kuten munuaisten vajaatoiminta (esimerkiksi diabtekseen liittyen).

Hammaslääkärien peruskoulutuksessa on vasta äskettäin alettu toteuttamaan systemaattista tietokantakoulutusta mm. Terveysportin ja tieteellisten tietokantojen osalta.  Ja työelämässä jo olevilla hammaslääkäreillä on omalta osaltaan useimmiten selvästi tarvetta täydennyskoulutukseen tietokantojen osalta.

Hammaslääkärien lisäksi ei pidä unohtaa muitakaan ammattiryhmiä. Esimerkiksi suuhygienistit ja hammashoitajat  ovat tärkeitä ammattilaisia mm. potilaiden ohjauksessa ja neuvonnassa. Ja niinpä heilläkin on monia tietotarpeita,  joihin tietokannat  antavat ajantasaisen ratkaisun.

Case: verkkokurssi

Monissa suun terveydenhuollossa organisaatioissa on todettu selvä koulutustarve ja koulutuksiakin  on jo toteutettu hyvin tuloksin. Esimerkiksi Helsingin kaupungin suun terveydenhuollossa toteutettiin alkuvuodesta 2014 verkkokoulutus ’Terveysportin tehokäyttö suun terveydenhuollossa’. Kurssille ilmoittautuminen tapahtui sähköisesti ja mukaan tuli yli 90 hammaslääkäriä ja yli 50 hoitohenkilöä.

Koulutus osoitti tepsivyytensä  kurssipalautteessa, jossa yli 90%  raportoi kokeneensa kurssin ansiosta  seuraavaa: ”Terveysportin tietolähteistä on minulle työssäni  nyt enemmän hyötyä”,  ” Opin käyttämään uusia tietokantoja Terveysportissa”.  Tällaisia kokemuksia saatiin palautteessa kaikilta ammattiryhmiltä.   

Kurssin suorittamisen ajan tarve oli kolmisen tuntia, mikä kaikki aika on aktiivista itsenäistä opiskelutoimintaa – ei siis passiivista luentosalissa istuskelua.
Myös Suomen Hammaslääkäriseura Apollonialla on vastaava mutta vielä laajempi  verkkokurssi hammaslääkäreille ’Hammaslääkäri ja tietokantojen tehokas käyttö’,  jossa toimin vastaavana verkko-opettajana. 

- nyt blogi jää kesätauolle, palataan kuvioihin elokuussa

Miksi yli 90% suosittaa tätä kurssia lääkärikollegalleen?

Lääkäriseura Duodecimin laaja verkkokurssi ’Lääkäri ja tietokantojen osaava käyttö’ on ollut käytössä kolmisen vuotta. Keräsimme ja analysoimme kurssipalautteen 2012 alusta kurssin suorittaneelta lääkäreiltä, joita oli 56 kpl. 

Kurssi kattaa niin Terveysportin tietokannat,  MEDLINE-käytön, Cochrane-kirjaston ja tieteellisen uutuusvalvonnan tekniikat. 

Kurssin edelleen kehittämiseksi on kurssipalaute ollut erinomaisen hyödyllistä. Sen perusteella on mm. kurssin navigointiominaisuuksia kehitetty ja kurssisisältöön tuotu kaivattuja lisäyksiä.  Tuorein muutos palautteen perusteella on tänä keväänä toteutettu kurssin videokirjasto; se pysyy kurssilaisen käytössä käsikirjastona kokonaisen vuoden ajan.  Kaikkea käyttötekniikkaa ei toki saa pysymään mielessä ja siksi tietolähde on tarpeen kertaamista varten.  Ohessa muutamia muitakin kehitysaskeleita, joilla tähdätään entistä parempaan oppimiskokemukseen.

Kurssilla voi itse merkata suoritetuksi opiskelemansa lyhytluennot

Lyhytluennon sisällön navigointi: sisällysvalikko apuna

Lyhytluennon sisällön navigointi: pikakelauksella hakeminen

Kurssipalautteessa 96% lääkäreistä antaa kurssille arvosanan erinomainen/hyvä ja 92% on valmis suosittelemaan sitä kollegoilleen.

Kurssi vaikuttaa hyvin saavuttaneen  koulutustavoitteensa,  jotka ovat hyvä tietämys tietolähteistä ja sujuvat tietokantataidot niiden hyödyntämiseen.  Nuo tiedot ovat tarpeen kaikilla lääketieteen erikoisaloilla.  Kurssi on toteutettu yhteistyöhankkeena Medupro Oy:n kanssa.

Linkki kurssin infosivulle (Lääkäriseura Duodecimin sivusto).

Blended learning Lääkäripäivien kurssilla

Tammikuun 2014 Lääkäripäivillä oli työpajatyyppinen pienryhmäkurssi aiheena näyttöön perustuvan (EBM) tiedon haku. Pajassa 24 osallistujaa työskenteli käyttäen omaa tietokonettaan. Hakutehtävissä hyödynnettiin 1-2 minuutin multimediademoja, joiden avulla osallistuja pystyi syventymään tehtäväratkaisun yksityiskohtiin myös itsenäisesti ja omassa tahdissaan. Luentomaisia tietoiskuja veti allekirjoittaneen ohella tietohakujen huippuosaaja Leena Lodenius.

Työpajan harjoitustehtävien ratkaisuvideot kurssilaiset saivat käyttöönsä 1.5 kk ajan kurssin jälkeenkin erillisellä Moodle-kurssialueella.  Siellä oli tarjolla myös kokoelma lyhytluentoja (a’ 2-4 min) aiheena tehokäyttö PubMed:ssa ja Cochrane-kirjastossa. 


Runsas kuukausi työpajan jälkeen toteutettiin palautekysely, johon vastasi 67% koulutukseen osallistuneista (16/24).  Vastaajista 75% koki oman tietokoneen käytön hyödyllisenä tietohakutaitojen kokonaisvaltaisessa opettelussa. Enemmistö  (60%) vastaajista katsoi, että oma mobiililaite voisi olla hyödyllinen muussakin täydennyskoulutuksessa.

Usein esitetään tärkeä kysymys että onko koulutuksella vaikuttavuutta.  Kurssimme palaute kerättiin tarkoituksella vasta runsas kuukausi kurssin jälkeen, jolloin oppijalla olisi parempi tilaisuus arvioida ko. asiaa kuin koulutustilaisuuden lopussa  kerätyssä palautteessa.  Iloksemme 85% vastanneista ilmoitti kurssin vaikuttaneen toimintakäytäntöihinsä.



Tammikuussa kuvasin tässä blogissa hieman tarkemmin itse työpajaa ja sen toteutusta.

Miksi et hakisi lääketietoa pintaa syvemmältä?

Moni lääkäri työssään hakee lääketietoa ainoastaan lääkkeiden valmisteyhteenvedoista – käyttäen Terveysportin  tietolähteitä ’Lääkkeet ja hinnat’ tai  ’Duodecim lääketietokanta’.  Tällöin kyllä joutuu jäämään melko ohuen tuoteinformaation varaan eikä laajempaa näkökulmaa farmakologiaan juuri avaudu.  Lääkiksessä toki farmakologiaa luettiin, mutta aika kuluu ja tieto muuttuu sekä unohtuu.

Useimmat käyttävät Terveysporttia omien hakuyritysten ja arvailujensa varassa.  Miten sinä lähtisit esimerkiksi hakemaan lisätietoa vaikka nitraattitoleranssista?   Tai mistä löytyisi tarkempaa tietoa aiheesta ADP-reseptorien salpaajat?  Pitäisikö koettaa hakea tietoa Terveysportin yläreunan monihausta?   Mutta  sepä ei välttämättä kannata koska tuo sinänsä kätevä haku ei juuri sisällä lääketiedon keskeisiä tietolähteitä.

  

Tiesitkö, että Duodecimin tuore teos Farmakologia ja toksikologia on koko ajan sinulle tarjolla Terveysportissa? Se löytyy Duodecim lääketietokannasta, joka siis sisältää paljon muutakin kuin lääkkeiden valmisteyhteenvetoja.  

Kikka on se, että Farmakologia ja toksikologia teoksesta tietoa pitää hakea kirjoittamalla hakusana – esim. nitraattitoleranssi  hakukenttään Vaikuttava aine. Ja siten käytössäsi on uusin tieto juuri ilmestyneen teoksen muodossa. Teosta voi tietysti myös selata, totta kai.

Loistavia työkaluja on paljon tarjolla ja organisaatioiden kannattaakin varmistaa, että informaation hyödyntämisen taidot ovat kaikkien ammattiryhmien osalta asianmukaiset.  Muuten organisaation investointi tietokantoihin menee osin hukkaan, lääkäri ei välttämättä hyödynnnä ajantasaisinta tietoa ja toiminnan laatu & tehokkuus laahaavat kuin käsijarru päällä.  

Sama näkökohta pätee myös muihin ammattiryhmiin - hammaslääkärit, terveydenhoitajat, suuhygienistit, työterveyslääkärit ja -hoitajat...  Tietokannathan ovat ensiarvoisen tärkeä tietolähde monille ammattiryhmille.