Mukaan otettiin tutkimukset, joissa hoitosuositus toteutumisen onnistuminen määriteltiin neliportaisella prosessilla hoitosuosituksen hyödyntämisen mallintamiseksi.
- Tietoisuus hoitosuosituksen olemassaolosta
- Samaa mieltä oleminen hoitosuosituksen sisällöstä
- Omaksuminen: hoitosuosituksen soveltaminen valikoituihin potilaisiin
- Pitäytyminen: hoitosuosituksen soveltaminen kaikkiin sopiviin potilaisiin
Putkivuoto vie puhtia hoitosuositukselta
Kirjoittajat rinnastavat tuloksensa vuotavaan putkistoon, joka hukkaa tehostaan lisää ja lisää. Neliportaisen mallin jokaisella askelmalla hoitosuosituksen toteutuminen kutistuu ja lopulta sen toteutuminen jäi kokonaan tai osittain vaillinaiseksi siis kahdella potilaalla kolmesta – eli 66%:lla. Analysoidut tutkimukset olivat eri erikoisaloilta ja maantieteellisesti niin Yhdysvalloista, Euroopasta kuin Aasiastakin. Eli ilmiön yleisyydestä eri terveydenhuoltojärjestelmissä saatiin samansuuntaisia tuloksia.
Olisi varmasti tärkeää selvittää voidaanko hoitosuosituksien toteutumista edistää liittämällä automaattisia muistutteita potilastietojärjestelmään auttamaan lääkäriä toteuttamaan suosituksen mukaisia päätöksiä.
Vai olisiko sittenkin panostettava laadukkaaseen vuorovaikutteiseen täydennyskoulutukseen? Pelkkä tiedonjakaminen hoitosuositusten tai passiiviluentojen muodossa ei sellaisenaan näytä tuottavan pulmaan ratkaisua.
* Mickan, Burls, Glasziou: Patterns of ‘leakage’ in the utilisation of clinical guidelines: a systematic review Postgrad Med J 2011; 87:670-679 [kokotekstilinkki]
* Scott and Glasziou: Improving effectiveness of clinical medicine: the need for better translation of science into practice Med J Aust 2012; 197 (7): 374-378 [kokotekstilinkki]
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti