Ovatko nämä lääkehakutekniikat hallussa?

Toimin tietokantataitojen käyttökouluttajana. Usein esitän terveyskeskuksen, suun terveydenhuollon tai työterveyshuollon johdolle kysymyksen "Onko teillä toteutettu Terveysportin käyttökoulutusta?". Tavallinen vastaus on:  ”Eipä  taida olla koulutettu”.   Jos on koulutettu,  niin vastaus on yleensä seuraavanlainen:  ”Joo, kyllä täällä on sellainen luento ollut… Olikohan se viime vuonna? Vai toissa vuonna?....”.

Voiko luentoa kuunnellen oppia hyvät Terveysporttitaidot?

Riittäisikö parin tunnin luento valmentamaan  lääkäriä, hammaslääkäriä tai hoitajaa tietokantojen käyttöön? Terveysportissa on 300 tietokantaa, ja niiden käyttömahdollisuudet ovat hyvin laajat.  Ja ammattiryhmien omat tietotarpeetkin ovat aika erilaiset. 

Alla esimerkkinä yhden ainoan tietokannan kahdeksan käyttömuotoa tai -tilannetta.  Niiden avulla  'Lääkkeet ja hinnat' tietokannasta terveydenhuollon  ammattilaiset saavat paljon enemmän irti kuin pelkällä peruskäytöllä. Aika harva kuitenkin tuntee ne kunnolla. Voikin kysyä mitä hyötypotentiaalia lukuisista muista Terveysportin tietokannoista jääkään käyttämättä?

Ammattitason taitojen hankkimisesta 

Yksittäiset luennot harvakseltaan pidettynä eivät taida tuottaa kovin merkittävää tietokantataitojen lisääntymistä.  Tepsivämpää olisi kouluttaa henkilöstöä käytännönläheisesti työaseman ääressä  - tai vaikkapa verkkokurssilla.
’Terveysportin tehokäyttö’ verkkokurssin käyneistä  vähintään 85%  kokee oppineensa paljon uutta ja katsoo, että tietokannoista on työssä nyt selvästi enemmän hyötyä. Saman hyötykokemuksen ovat kokeneet  sekä lääkärit että hoitajat niin avoterveydenhuollossa, suun terveydenhuollossa kuin työterveyshuollossakin.

Hyödyllinen tietotulva työterveyshuollossa - otetaanko siitä hyöty irti?

Terveysportin tietokantoja saatetaan käyttää vajavaisesti, tästä olen aiemmin raportoinut tässä blogissa ja myös Duodecim-lehdessä kirjoituksessa  ”Vajaakäyttö vaivaa Terveysporttia”.
Myös työterveyshuollossa Terveysportin vajaakäyttö voi olla pulma, oli sitten kyse sairaanhoidosta tai työterveyshuollon lakisääteisestä toiminnasta.

Eivätkä Terveysportin tietokannat edes ole työterveyshuollossa kaikki kaikessa.  Ei sinne päinkään.  Monet muut tietokannat sisältävät runsaasti tärkeää ajantasaista  työlääketieteellistä tietoa mm. altisteista, määräyksistä, käytännöistä.
 

Kuinka tietokantoja osataan käyttää?  - Mittaustuloksia

Tämä tehtiin osaamiskartoituksella, joka perustuu arkityön potilastilanteisiin (12 kpl). Mittaus tehtiin viidessä suurehkossa työterveyspalveluorganisaatiossa (75 työterveyslääkäriä, 130 työterveyshoitajaa). Tulokset osoittivat tietokantojen käyttövalmiuksien kehittämistarvetta molemmilla ammattiryhmillä. Esimerkiksi yli puolet vastaajista ei hyödynnä työssään potilasneuvonnan tietolähteinä Terveyskirjastoa tai Terveysportin integroituja potilasohjeita ja vain 10% vastaajista hyödyntää TUKES:n kemikaaliturvallisuuden tietokantaa  työssään.

Pahimmillaan tilanne on se, että ajantasaista informaatiota tarjoavia tietokantoja käytetään liian vähän ja organisaation intraan tuotetaan omia dokumentteja tyydyttämään tietotarpeita. Ja tämä saattaa olla suoranaista myrkkyä resurssien järkevälle käytölle, vrt oheiset laatutekijät.

  

Take-home-message: myös työterveyshuollossa kannattaa laaja-alaisesti hyödyntää tietokantoja ja omassa intrassa kannattaa jakaa vain välttämättömin. Lisäksi lääkärit ja hoitajat  tulee luonnollisesti valmentaa osaaviksi tietokantojen käyttäjiksi.