Käytätkö lääketieteen tietokantoja? Käytätkö ammattilaisen otteita?

Terveydenhuollon työntekijä voi nykyään sähköisten tietokantojen ansiosta työssään nojautua aina ajantasaiseen tietoon, josta merkittävä osa lisäksi perustuu tieteelliseen näyttöön. Keskeinen ansio tästä lankeaa Duodecimin Terveysportille. Jos sen kaikki tietokannat laskee yhteen niin päätyy aivan mykistävään lukuun - yli kolmesataa tietokantaa. Tosin on syytä todeta, että monet Terveysportin tietokannat on yhdistetty kokoelmiksi, jotka kattavat tietyn aihepiirin sisällön - esimerkiksi Lääkärin, Sairaanhoitajan tai Työterveyshuollon tietokannat.

Onko olo kuin kompassilla pohjoisnavalla?

Käyttäjällä tulee olla aimo annos osaamista, jotta hän osaa lähteä hakemaan tietoa oikealta suunnalta. Tiedonhaku työssä on taitolaji sillä tiedonhakemiseen on aikaa käytettävissä enimmilläään jokunen minuutti – ja joskus vain sekunteja.
Osaamista ja sen kehittämistä voi tarkastella äsken ilmestyneessä artikkelissa*. Siitä ilmeni mm. kuinka verkkokurssina järjestetty terveyskeskuksen Terveysportin käyttökoulutus avasi lääkärien silmät tietokantojen käyttömahdollisuuksien osalta. Heistä näet 85% ilmoitti antamassaan palautteessa ottaneensa koulutuksen myötä käyttöön Terveysportista heille uusia tietokantoja. Lääkärit eivät siis olleet omin neuvoin ottaneet monia heitä varten kehitettyjä työvälineitä käyttöön, saati sitten hyödyntäneet niiden lääkärintyötä helpoittavia ominaisuuksia.

Tikapuut tikanpojalle

Periaate ’kyllä luonto tikanpojan puuhun nostaa’ joutaa syrjään sillä koulutukselle on taatusti tarvetta. Ja oikein kohdistettu henkilöstökoulutus kannattaa aina. Joku sanaili osuvasti että organisaatiot suotta vaikeroivat jos vast’ikään kurssitettua henkilöstöä sattuu lähtemään talosta pois. Olisihan moninverroin karmeampaa jos henkilöstö ei kehittäisi osaamistaan - ja jäisi taloon töihin.


* Romanov K, Liira H, Koski H: Kokemuksia verkkovideoiden käytöstä terveyskeskuksen täydennyskoulutuksessa, Yleislääkäri –lehti, 3/2010.