Vajaakäyttö vaivaa Terveysporttia

Terveysportin työvälineistä voi suuri apu työssä niin lääkäreille kuin myös hoitoalan ammattilaisille ja se lienee otettu käyttöön kaikissa terveydenhuollon yksiköissä. Viittaan tässä viimeisimmässä Duodecimin numerossa esittämääni tulokseen kentältä (Duodecim 2011;127(7):735).

Käytännön kokemus on näet osoittanut, että kun terveydenhuollossa on suoritettu Terveysportin osaamiskartoituksia niin jopa puolet henkilöstöstä ei ole omaksunut sen työvälineiden ammattimaisia käyttötaitoja. Tämä havainto osaamisvajeesta on tehty niin terveyskeskuksissa kuin sairaaloissakin.

Organisaatiot näemmä olettavat, että pelkkä tietokantojen käyttömahdollisuus ohjaa niiden kattavaan hyödyntämiseen. Todellisuudessa jää monelta lääkäriltä ja hoitajalta työtehtävien aikapaineen kanssa kärvistellessä tämä itsenäinen tietokantataitojen kehittäminen tekemättä.

Siteeraanpa aiempaa tekstiäni tässä lopuksi "Joten se siitä periaatteesta, että ’kyllä luonto tikanpojan puuhun nostaa’, koulutukselle on taatusti tarvetta. Organisaatiot suotta vaikeroivat jos vast’ikään kurssitettua henkilöstöä sattuu lähtemään talosta pois. Onhan karmeampaa jos henkilöstö ei kehittäisi osaamistaan - ja jäisi taloon töihin."

Terveysportin pikahaku – uutta läksyä luettavaksi

Saamieni ennakkotietojen mukaan Terveysportissa otetaan aivan näinä päivinä käyttöön uusi pikahaku –toiminto. Se on monihaku Terveysportin tietokannoissa samanaikaisesti ja kattaa toistakymmentä Terveysportin tietokantaa, mukana mm. Lääkärin käsikirja, Sairaanhoitajan käsikirja, Työterveys, Akuuttihoito, Duodecim Lääketietokanta ja useita pitkäaikaissairauksien tietokantoja. Ohessa muutamia (melko suttuisia, pahoittelen) kuvia uutuudesta.




Uusi haku tuottaa keskeisistä dokumenteista tietokannoittain osumalistan, josta käyttäjä pääsee avaamaan dokumentteja luettavaksi – edellyttäen että myös ko. tietokantaan on organisaatiolla käyttöoikeus.



Jokainen saa kouluttaa itseään - omassa työhuoneessaan?

Bittitaitoiset lääkärit ja hoitajat nappavat uutuuden sukkelasti omakseen. Mutta miten mahtavat ottaa tämän uutuuden käyttöön ne lääkärit ja hoitajat, jotka tähän mennessä ovat tietokannoista omaksuneet hieman perusasioita (Lääkkeet ja hinnat, haku lääkkeen nimellä...) - ja pääasiassa arvailuihin perustuen? Tässäpä on heille taas uusi läksy luettavaksi.

Tosin uusien ominaisuuksien opettelusta voi tulla sutta ja sekundaa, jos työntekijän ainoa opiskelutilaisuus on omassa työhuoneessaan, potilastyön lomaan tungettuna. Puhumattakaan käyttämättä jääneistä hyötytoiminnoista, joita Terveysportissa on ennestään tusinoittain.

Tietokannoista ja tietotekniikasta olisi enemmän hyötyä jos lääkärit ja hoitajat saisivat käyttöopastusta tavalla tai toisella. Sillä olisi merkitystä toiminnalle sekä määrällisesti että laadullisesti, vrt. aikaisempi blogikirjoitukseni.

Lääketieteen kandeilla ylivertaiset Terveysporttitaidot?

Lääkärit saavat alati taivastella Terveysportin jatkuvasti muuttuvia & kehittyviä tietokantoja, joiden käyttötaitoja joutuu oppimaan kantapään kautta. Niinpä moni hyötyominaisuus jää käyttämättä. Uusia taitoja tarvitaan. Voi lääkäriparkoja, jotka vielä ajautuvat käyttämään 1900-lukulaista kolmen P:n aikasyöppökolmikkoa Puhelin – Pharmaca – Potilastoimisto.

Voisi olettaa, että nykykandit osaavat tuoreilla tiedoillaan laulaa vanhemmat kollegat kaulaa myöten tietokantojen suohon. Onhan juuri kurssit käyty ja dataaminen on nykypolvelle yhtä luontevaa kuin vedenjuonti hauelle.


Mitä kandit itse tuumasivat taidoistaan syyskuussa 2010?

Asiaa selvitettiin kyselyllä 5. ja 6. vuosien kandeilta (HY). Vastauksia kertyi 107 kpl joten vastausprosentti oli noin 45% (välttävä tulos, kartoituksena voinee kelvata). Kysely koostui tietokantataitojen itsearviosta 18:ssa eri käyttötilanteessa. Ihan tuttuja tietenkin olivat Lääkärin tietokannat sekä Lääkkeet ja hinnat. Mutta monien hyvin kätevien tietokantatekniikoiden osalta moni kandi ruksasi kohdan ”Tämä käyttötekniikka on minulle ennestään tuntematon”. Esimerkiksi oiremittaukset automaattisilla lomakkeilla oli uutta 50%:lle ja munuaisten vajaatoiminnan yhteydessä polyfarmasian kokonaisanalyysi peräti 82%:lle kandeista. Niinpä kysymykseen ”Koetko tarvetta oppia lisää Terveysportin käytöstä”, vastasikin 16% ’pitää täysin paikkansa’ ja 60% ’pitää osittain paikkansa’.


Kakkua kaikille - elinkautinen oppiminen edessä

Tästä pikapilotista voisi päätellä, että myös moni ihan-kohta-valmis-lääkäri hyötyisi tietokantataitojensa päivittämisestä – vanhemmasta lääkäripolvesta puhumattakaan. Niinpä edelleen pätee se havainto, että täydennyskoulutuksen tarve iskee lääkäriin, kun hän astelee ulos publiikista eli lääkäriksi laillistamistilaisuudesta.