Kaikki tiedämme, että tilastot ovat hyödyllistä vain jos ne pohjautuvat
laadukkaaseen informaatioon. AvoHILMOn datan laatuvastaavia ovat tuhannet perusterveydenhuollon
lääkärit ja hoitajat sekä suun terveydenhuolto.
Vältetään GIGO
(garbage in, garbage out)
On melkoinen kvanttihyppy saada henkilöstö osaavasti
käyttämään mm. SPAT –koodeja (350 kpl).
Laaturiski lienee olemassa jos käyttötaidot
ovat hatarat. 'Oho, jotakin sinne on pakko nyt syöttää, laitetaan nyt vaikka tuo koodi’.
Päivittäisen työkiireen takia varsinaisessa potilastyössä pitää olla koko ajan tehokas ja aikansaapa. Mikäli AvoHILMOn ja SPAT
-koodien määrittely ei ole osaavaa ja käyttö sujuvaa voi tuloksena olla laatupulman
lahottamaa dataa.
Kuka kouluttaa? Riittääkö opaskirja?
”Määrittelyt ja ohjeistukset” -julkaisussa on kovin niukasti tietoa tai
ohjeita tarvittavasta henkilöstökoulutuksesta ja itse koodausten suorittamisestakin siinä on vain niukasti tietoa. Muutkaan saatavilla olevat oheismateriaalit ole järin kattavia käytännön tarpeita ajatellen. Mutta eikö näin isossa hankkeessa kannattaisi varmistaa tuotettavan informaation
laadukkuus henkilöstön
riittävällä kouluttamisella?
Mikä tahansa tiedottamissävytteinen koulutus ei ole tepsivä ratkaisu. Tutkimuksissa on jo aiemmin osoitettu, että terveydenhuollossa luentomuotoinen täydennyskoulutus tuottaa varsin vähän tulosta*. Niin lienee tässäkin tapauksessa; vaatiihan informaation koodaus perustietämystä ja myös soveltavia taitoja. Ja sellaisia ei omaksu kuin harjoittelemalla - ja tekemällä virheitä, joista oppii kun samalla saa ohjausta ja opastusta. Virheet on parasta tehdä koulutuksessa eikä arkisessa työssä tuottaen samalla heikkolaatuista dataa.
Mikä tahansa tiedottamissävytteinen koulutus ei ole tepsivä ratkaisu. Tutkimuksissa on jo aiemmin osoitettu, että terveydenhuollossa luentomuotoinen täydennyskoulutus tuottaa varsin vähän tulosta*. Niin lienee tässäkin tapauksessa; vaatiihan informaation koodaus perustietämystä ja myös soveltavia taitoja. Ja sellaisia ei omaksu kuin harjoittelemalla - ja tekemällä virheitä, joista oppii kun samalla saa ohjausta ja opastusta. Virheet on parasta tehdä koulutuksessa eikä arkisessa työssä tuottaen samalla heikkolaatuista dataa.
Myös motivointi on tärkeää. Mitä lääkärit ja hoitajat arvostavat työssään? Veikkanpa, että tilastotiedon tuottaminen koodeilla jää kauas kärjestä suosikkilistalla ”Näistä asioista tykkään työssäni eniten”… Siinäpä osaltaan on motivointihaastetta! Hyvä koulutus voi taustoittaa henkilöstölle tämän hankkeen tuottamat hyödyt myös paikallisella tasolla.
Olkaamme moderneja!
Kyseessä on nähdäkseni koulutustarve, jonka toteutusta ei kannattaisi
laskea tiedotteiden ja infotilaisuuksien varaan. Sen sijaan olisi käytettävä aktivoivia
koulutusmenetelmiä, jotka antavat käyttötietoja ja -taitoja. Miten? Luento ei
siis oikein tepsi ja PC-luokkakoulutukseen resurssit tuskin riittävät. Ratkaisuna voisi olla verkkoperustainen
koulutus. Ai miksi? Katsotaanpa
taulukosta:
Siinä perusteita miksi tämän aiheen koulutusta ei kannata jättää passiiviluentojen ja ohjemonisteiden varaan. Koulutuksen tulisikin (1) edistää asian tietosisällön omaksumista, (2) motivoida henkilöstö havainnollistamalla saavutettavat paikalliset ja valtakunnalliset hyödyt ja (3)
opettaa arkityössä tarpeelliset konkreettiset käyttötaidot antamalla tilaisuus harjoittelemiseen ja virheiden tekemiseen sekä antaa suoritteesta palautetta, joka edistää oikeellisia menettelytapoja.
Edellä siis en käsittele tietojärjestelmien käytön koulutustarvetta, joka opastaa kuinka toiminta tapahtuu teknisesti (eli millä tavalla viisaasti valitut koodit syötetään systeemiin). Näiden kahden osa-alueen integroiminen yhdeksi koulutuskokonaisuudeksi olisi luonnollisesti erittäin suotavaa.
Edellä siis en käsittele tietojärjestelmien käytön koulutustarvetta, joka opastaa kuinka toiminta tapahtuu teknisesti (eli millä tavalla viisaasti valitut koodit syötetään systeemiin). Näiden kahden osa-alueen integroiminen yhdeksi koulutuskokonaisuudeksi olisi luonnollisesti erittäin suotavaa.
Nähtävästi tarvitaan toimia, jotka tuottavat laadukasta ja
tuloksellista koulutusta. Kuka ottaisi ensimmäisen askeleen?
Linkki THL:n oppaaseen
Linkki THL:n oppaaseen
*
Forsetlund L, Bjørndal A, Rashidian A ym: Continuing education meetings and
workshops: effects on professional practice and health care outcomes. Cochrane
Database Syst Rev. 2009 Apr 15;(2):CD003030.
"paikalliset ja valtakunnalliset hyödyt"?
VastaaPoistaTämän pitäisi olla ihan ÄÄRIMMÄISEN massiivinen, että korvaisi tälläiseen tilastonikkarointiin kuluvan ajanhukan, vaivan, koulutuskulut, yleisen vituksen jne. Taitaa olla täydellisen mahdotonta, että ikinä tämäntyyppisessä tilastonikkaroinnissa päästäisiin oikeasti plussan puolella, mutta onpahan helmikanoilla ja hallinnollisilla ylilääkäreillä ja muilla turhakkeilla jotain askarteltavaa.