Henkilöstökoulutusta verkossa – henkilöstöä satimessa?

Verkko-opetuksen asiantuntija Clive Shepard takoi hiljattain ruutuun Onlignement –blogissaan synkkiä tuloksia Iso-Britanniasta. Hänen tummasävyinen viestinsä perustui yleishyödyllisen Towards Maturity –organisaation 2010 Benchmark Report tilannekatsaukseen, jossa moititaan verkkokoulutusten kehnoa laatua. Raportissa mainittiin epäkohtana, että lähiopetukseen perustuvaa henkilöstökoulutusta on siirretty verkkoon jonkinlaisena paniikkiratkaisuna. Raportissa toteutuksia moititaan mm. epärelevanteiksi työn kannalta ja liian mekaanisiksi hiirenklikkailu-maratooneiksi. Onhan joukossa varmasti helmiä ja muitakin jalokiviä, mutta Shepard listasi epäkohtia aikamoisen listan. Moni niistä tuntuu tutulta, tässä pari poimintaa:



Tuohon voisi lisätä: (1) oppimateriaali perustuu jo aiemmin käytettyyn aineistoon, joka on vain muunnettu verkkomuotoon tai (2) verkkokoulutus ei huomioi oppijoiden yksilöllisiä oppimistarpeita.

Ratkaisuna pulmiin Shepard lyö ruutuun listan, jolla välttäisi ainakin osan noista helmasynneistä. Tässä muutama:



Alla on kaavio verkkokurssista, jossa koetetaan karttaa po. epäkohtia ja soveltaa muutamia hyödyllisistä verkko-opiskelun muodoista: I. Alkutesti ohjamassa oikealle opiskeluradalle ('Oletko vasta-alkaja vai tiedätkö jo paljon?'); (II) Tehtäväsarjat lisäämässä koulutettavan tietotaitoa asteittain; (III) Vuorovaikutteiset videot tarjoamassa monikanavaista informaatiota mutkikkaiden asioiden omaksumiseen; (IV) Päätöstesti antamassa palautetta, mitä pitäisi vielä kerrata tai täydentää.



Kaavio ei ole teoriaa vaan Moodlen työkaluilla toteutettua, testattua ja toimivaksi havaittua verkko-opiskelua. Tosin kannattaa muistaa, että useimmat verkkokurssit ovat rakenteellisesti, pedagogisesti ja toiminnallisesti kypsiä kokonaisuuksia vasta kolmannella toteutuskerralla. Joten eka toteutusta piti melkoisesti hioa, koska aina mukaan lipsahtaa kupruja, joita ei etukäteen osannut ottaa huomioon.