Äänestyslaitteet luentosalissa - vain hypeä ja hupia?

Luentosaliyleisön uneliaisuus voi joskus olla pulma. Huomiokyky lysähtää jo 15:ssa minuutissa ja viesti ei mene perille. Cochrane-katsauksessa* luettiin madonluvut luentomuotoiselle täydennyskoulutukselle, koska sen avulla ei saada oppeja vietyä kuulijoiden arkisiin työkäytänteisiin. Tepsivämpää koulutusta saataisiin käyttämällä vuorovaikutusta ja aktivoivia menetelmiä. Ei kuitenkaan ole pikkujuttu käynnistää vuorovaikutteisuutta luennolla, jossa yleisömassan krooninen kainous latistaa hyvätkin yritykset.

SÄL-teknologia unilukkariksi?

Sähköisistä äänestyslaitteista (SÄL) on haettu ratkaisuja luentosalien uneliaaseen ilmapiiriin. Niistä onkin tutkimuksissa saatu lupaavia tuloksia mm. perusopetuksessa, tutkimustietoa täydennyskoulutuksesta sen sijaan on niukalti. Vaikka SÄL-tekniikka on kehittynyt 1990-luvulta, vaativat ne edelleen melkoisia resursseja. Joten niiltä sopii odottaa merkittävää muutosvoimaa luentosaliin.
Pulma voi kuitenkin olla se, että pelkällä niiden käytöllä ajatellaan ratkaistavan vuorovaikutteisuuden haasteet. ”Vuorovaikutteisen ja aktivoivan koulutustilaisuuden” SÄLin hyödyntäminen saattaa jäädä kitukasvuisten & kapea-alaisten kysymysten tasolle – ’Oletteko terveyskeskus- vai sairaalalääkäreitä?’ tai ’Käytättekö lääkettä X vai Y?’. Sitten luennoitsija hieman pöyhii kommenteillaan äänestysprosentteja and That’s all.

Kekseliäisyyttä kaukosäätimien käyttöön

Aktiivisen vuorovaikutteisuuden toteuttamiseen ovat asiantuntijat hahmotelleet mm seuraavia tekniikoita: (keino 1) dynaaminen menetelmä eli luennoitsija modifioi esitystään (ja yleisön aktivointitekniikkansa) sen mukaan millaisia vastausjakaumia saadaan; (keino 2) esityksen kaikkia kysymyksiä ei määritetä etukäteen, vaan esittäjä hyödyntää tarpeen erilaisia kysymyksiä, joilla voidaan vaikkapa selvittää (2a) onko yleisö ymmärtänyt juuri esitetyn asian oikein tai (2b) yleisön toiveet puhuuko esittäjä seuraavaksi asiasta X, Y vai Z.



Yllä kaaviokuva keinon no: 1 käytöstä SÄL-luennolla: kysymys A:n jälkeen luentoyleisöstä tehdään työpareja tai tiimejä pohtimaan kysymystä luennoitsijan ohjeistamana – ja sitten voidaan vaikkapa uusintaäänestää samaisesta kysymyksestä A. Toiminta muuttuu aktiiviseksi tiedon ja tietämyksen prosessoinniksi, jossa on mukana myös vuorovaikutusta ryhmässä.



* Forsetlund L, Bjørndal A, Rashidian A ym: Continuing education meetings and workshops: effects on professional practice and health care outcomes. Cochrane Database Syst Rev. 2009 Apr 15;(2):CD003030.