Mitä taitoja tulisi vaatia valmistuvalta lääkäriltä?

Lääkäriopinnoissa karttuneesta tiedosta osa on jo vanhentunutta lääkäriksi valmistuessa. Myös tiedonhallinta, kuten elektroniset tietolähteet muuttuvat herkeämättä. Kandit ovat toki hyvin ajan hermolla ja tuttuja lienevät Lääkärin käsikirja, Lääkkeet ja hinnat sekä SFINX. Eräät niiden erikoiskikat tosin vaativat lisäannoksen tietotaitoa. Mutta entäs muut tietolähteet? Mitä pitäisi osata?

Näitä taitoja lääkäri tarvitsee yhä enemmän

Opetettuani tietokantojen käyttöä kandeille jo vuosia on minulle muodostunut näkemys niistä taidoista, joita valmistuvan lääkärin on hallittava. Ohessa tyyppitilanteita. Samat osaamisvaatimukset voitaisiin varmaan esittää myös työelämässä toimiville yleis- ja erikoislääkäreille?

Huomaa, että taidon hallitseminen = taito käyttää tehokasta täsmätyökalua. Itse keksityt hikiset kiertotiet tiedonhaussa eivät kerta kaikkiaan sovi kiireiseen työtahtiin. Tavoite: lääkäri hyödyntää työssään lääketieteellistä tiedonhallintaa osaavin ottein.


Tyyppitilanteita, joissa Terveysportti voi ratkaista tietotarpeen:



Entä kun Terveysportista ei löydy riittävästi tietoja?

Terveysportin tietokannat sisältävät paljon tietoa. Eteen tulee silti usein tilanteita jolloin sieltä ei löydy tietoa tai löytynyt tieto on yleisluontoista. Tällöin on osattava käyttää muita tietolähteitä. Kliinisen päätöksenteon tuki –tietokantojen käyttö, tietohaut tieteellisistä tietokannoista. Esimerkiksi Best Practice, Uptodate, OvidMD, Cochrane-kirjasto.



Useimmat sairaalat ja terveyskeskukset investoivat tuntuvia summia em. tietolähteisiin ja henkilöstön täydennyskoulutus on siten avainasemassa. Osaavissa käsissä tietolähteet hyödyttävät niin potilasta, lääkäriä kuin yhteiskuntaakin.

Voi turkanen - taasko käyttöliittymää muutettiin!

Syyskausi avautuu lääkärille tiedonhallinnan osalta kameleonttileikkinä. Tarkoitan tällä ilmiötä, jossa verkon tietolähteet alati muuttavat muotoa ja toimintaa. Niinpä käyttäjä saa taas opetella uutta. Nyt Cochrane-kirjasto - tuo EBM-tiedon pääkonttori - heittää ruutuun uusia ominaisuuksia tohtorien toljoteltavaksi.

Onneksemme muutokset eivät ole dramaattisia. CLIB:n käyttöliittymää on uusittu ja muutamia uusia toimintoja on tullut avuksemme. Mutta uudistukset kannattaa napata haltuunsa jotta Cochrane-katsausten hyötykäyttö olisi sujuvaa. Taidottomasti tehtynä tiedonhaku tahmautuu virheisiin. Ja vanha hokemahan 'virheistä oppii' on roskaa, eihän siinä opi kuin sen, että mitä ei pidä tehdä.

Uutta CLIB:ssa

Muutama poiminta: ’Cited by’ –toiminto näyttää, kuka on siteerannut ko. katsausta. Ja toiminto ’More articles like this’ tarjoaa lisää CLIB-aineistoa ko. aihepiiristä. Aineistojen kuvat näkyvät nyt paremmin ja kirjallisuusviitteiden hyödyntämistä on sujuvoitettu ja CLIBin sisältöä voi nyt jakaa sosiaalisen netin työkaluilla.



Lääkäri siis pääsee D-jäsenetuna käyttämään Cochrane-kirjastoa kirjautuessaan Terveysportiin (työpaikalla ei tätä yleensä tarvita). Tällöin voit perustaa oman käyttäjätilin ja tallentaa laatimiasi hakustrategioita setteinä, joita voi toistaa myöhemmin uudelleen. Lisäksi voit tallentaa löytämiäsi artikkeleita myöhempää käyttöä varten. CLIB:sta löytyy Cochrane –katsausten ohella mm. DARE-tietokanta (Other Reviews), jossa on muualla julkaistujen systemoitujen katsausten kriittisiä analyysejä. Älä siis enää anna muiden vedota ’systemoituun katsaukseen XYZ’ ja laulaa itseäsi suohon - ota itse asiasta selvää. Kenties kyseinen systemoitu katsaus on silputtu DAREssa kappaleiksi ja todettu perusteiltaan perin lahoksi!

Siis… mikä CLIB?!

Lääkäri, etkö tunne CLIBia tai et osaa sitä käyttää sujuvasti? Koulutusta lienee joissakin tapauksissa saatavissa oman organisaation tietopalvelusta, mutta täsmäkoulutusta saa ja lisäoppia omaksuu ainakin Lääkäriseura Duodecimin verkkokurssilla ’Lääkäri ja tietokantojen osaava käyttö’, jossa CLIBin uudistukset - ja myös perusominaisuudet - voi oppia multimedian avulla nopeasti.