Sähköllä sähköistä toimintaa opettamaan

Lääketieteellinen koulutus on hengästyttävän heterogeeninen aihepiiri ja tarvetta on monille erikoisratkaisuillekin. Yksi tyyppiesimerkki on sydämen sähköisen tutkimuksen eli EKGn tulkinnan opettaminen. Tulkintataito kandeilla karttuu kohisten kunhan harjoitusta on paljon, tämä lopputulos on yllätyksellinen kuin kympin uutisten alkamisaika. Mutta harjoitustarjonnan järjestäminen voikin olla kivulias kompastuskivi. Veikkaanpa että moni kliinikko-ope edelleen kärvistelee oppimateriaalina käytettävien, kerta kerralta haalistuvien EKG-käyrien valokopiosirkuksessa.

Sopisiko toteuttamiseen eLearning-ratkaisu? Kandit saisivat teknisesti ensiluokkaisia EKG-nauhoja tulkittavakseen ja automaattisen palautteen suorituksestaan. ”Mutta mistäs sen tähän tempaisee?!”, huokaisisi ope varmasti jos häneltä kysyttäisiin.




Ratkaisu hiiren yhden klikkauksen takana

Nyt täytyy kertoa hyvät uutiset. Ensiksikin, sellainen sovellus on olemassa, nimeltä EKG-Flash ja Moodleen yhdistettynä EKG-opetustoteutus on toimivaksi todettu ratkaisu. Toiseksi, sovellus on ilmainen (ns. freeware) ei-kaupallisille opetusalan toimijoille kautta maailman, softan käyttölisenssin saa tilaamalla käyttöönsä. EKG-Flash on kehitetty TUKE-yksikössä Helsingin yliopistossa ja se käyttö on levinnyt niin USAan kuin moniin Euroopan maihinkin.


On niin kiire että ei ehdi pulmia ratkoa

Muistatko jutun lunta hiki hatussa lapioivasta talonmiehestä jolle kaupattiin lumilinkoa? Myyntipuheen kuultuaan äreä talkkari vastasi naama punoittaen ”En minä ehdi kun minun pitää tehdä nämä lumityöt!”. Tästä voisi löytyä ratkaisu.

Virtuaalipotilaat ja diagnostiikkataitojen kehittyminen

Virtuaalipotilaiden opetuskäytön systemoidussa katsauksessaan Cook & Triola (Med Educ 43:303-11) summautuivat päätelmään: “We propose that VPs' most unique and cost-effective function is to facilitate and assess the development of clinical reasoning”.
Mutta kehittyvätkö todella kandien kliininen päättely ja diagnostinen osaavuus virtuaalipotilaiden avulla? Voisiko tätä asiaa testata? Tehtiinpä taas pieni koe jossa testattiin olisiko virtuaalipotilaiden käytöllä vaikutusta hematologisen diagnostiikan taitoihin. Kokeessa käytettiin virtuaalipotilasta jolla oli krooninen lymfaattinen leukemia (KLL).

Hieman taustaa

Virtuaalinen potilaspankki (VPP) otettiin käyttöön HY:n lääkiksessä helmikuussa 2007 ja hematologian opetuksessa alettiin VPP:ia heti hyödyntämään. Tällä hetkellä tiedekunnassa kaikki kliinisen vaiheen kandit (L3-6) ovatkin voineet opiskella hematologiaa sen avulla.

Testiasetelma ja tulokset

Tammikuussa 2008 VPPn kuukauden tapaus oli KLL. Sitä koetti ratkaista 80 kandia ja oikeaan diagnoosiin pääsi vain 11% (9kpl). Nyt helmikuussa 2010 kuukauden tapauksena oli samankaltainen KLL tapaus, tällä kertaa suorituksia kertyi 116, joista oikea dg oli 68 %:lla (79 kpl). Em. tulokset on puhdistettu kandeista jotka näkivät KLL-tapauksen vuonna 2008 (N=27). Ero on kuusinkertainen, 11% vs. 68%.

Päätelmiä

Tässä asetelmassa kandit eivät siis olleet kohdanneet hematologiassa KLL- tapausta vaan hematologiset virtuaalipotilaat edustivat muita sairauksia. Verrattaessa kahta samankaltaista kuukauden tapausta 2008 ja 2010 oikeaan diagnoosiin päässeiden kandien määrä on kasvanut selvästi. Eräs selitys tähän voisi olla se että kandit ovat virtuaalipotilailla harjaantuneet paremmin osaamaan hematologian diagnostiikkaa.

Eihän yksi pääsky kesää tee, mutta tämä tulos on varsin lupaava. Virtuaalipotilaiden opetuskäyttöä kannattaisi siis edistää. Eikä opettajan tarvitse olla atk-virtuoosi sillä virtuaalipotilaiden tuotanto on virtaviivaista ja helppoa.

P.S. Jos VPP kiinnostaa niin katso sen esittelyvideo