tag:blogger.com,1999:blog-6363424314607583672012-02-10T10:37:30.025+02:00Kirjoituksia verkkoperustaisesta koulutuksesta lääketieteen kentällä - aiheita kuulopuheista aina tutkimushavaintoihin saakka... Hyvän opetustavan tunnistaa siitä että se leviää käyttöön eikä käsiin.Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.comBlogger741100tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-48781730808313593982012-02-09T20:37:00.004+02:002012-02-10T10:37:30.035+02:00

Kentällä tehdyt selvitykset viittaavat siihen, että niin lääkärien kuin hoitajienkin Terveysportin tietokantojen käyttötaidoissa on kehittämisen varaa. Järvenpään terveyskeskuksessa kaikki lääkärit ja sairaanhoitajat suorittivat Terveysportin tehokäytön verkkokurssin toukokuussa 2011. Aikaa kurssin multimedia-aineistojen ja harjoitusten opiskeluun meni alle kaksi tuntia eli 105 minuuttia.

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-39629881997062308342012-01-19T19:05:00.005+02:002012-01-19T19:11:41.344+02:00

Terveysportin Duodecim Lääketietokannassa on tänään avautunut uutena ominaisuutena tarjolle lääkekohtaisia potilasohjeita. Esimerkiksi diabeetikolle tarkoitetusta sitagliptiini –valmisteesta löytyy varsin havainnollinen kaksisivuinen potilasohje. Aineisto näkyy olevan PDF-muodossa joten paperitulostaminen on mutkatonta. Informaatiosisältö on siinä varsin mittava ja veikkaan että suurin hyöty

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-84321695698663312612012-01-11T15:32:00.005+02:002012-01-11T16:37:53.653+02:00

Osapuilleen vuosi sitten taisin blogissa tuskitella kun mobiililaitteet ja Terveysportti eivät ole yhtään sinuja keskenään. Nyt Lääkäripäivien yhteydessä on Pasilassa niiden sinunkaupat julkistettu tehdyksi ja ensivaikutelma on erinomainen. Pientä säätöä varmaan vielä tarvitaan, mutta oikealla tiellä ollaan ja oikeaan suuntaan menossa. Duodecimin jäsenetuna mobiilimedisiinari pääsee

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-49160227589007733342011-12-19T13:40:00.006+02:002011-12-19T13:47:35.314+02:00

Oikeaan osuvat ja täsmälliset diagnoosit ICD-10 koodeina ovat terveydenhuollossa toiminnan laatutyön kannalta tärkeitä. Nyt THL on julkaissut päivitetyn version ICD-10-tautiluokituksesta. Lisäksi ensi kuussa julkaistaan myös ICD-10 Suomalaisen tautien kirjaamisen ohjekirja, jossa tarkastellaan tautiluokituksen käyttöä erilaisissa käyttötarkoituksissa. Nyt on siten hyvä syy ja oiva tilaisuus niin

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-20698737866015652032011-12-14T09:08:00.003+02:002011-12-14T09:11:30.201+02:00

Terveysportin laaja resurssitarjonta on taas laajentunut. Nyt on tarjolla HerbalBase -tietokanta, josta voi hakea tietoa keskeisimmistä luontaistuotteista. Fokuksessa ovat niiden teho ja turvallisuus. Tietokannassa toimintoja on yllättävän monta, koska selvityksiä voi tehdä myös interaktioiden sekä raskauden ja imetyksen aikaisen käytön kannalta. Eräitä keskeisiä periaatteita: (i) valmisteiden

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-56237579048938846742011-11-17T13:30:00.013+02:002011-11-18T07:52:31.473+02:00

No en varmasti!!! vastaavat useimmat, joilla on kokemusta tunkkaisen turruttavista iltapäiväkoulutuksista. Nimenomaan atk-luokkaopetuksessa pulmana on osallistujien kirjava osaamistaso. Eipä ihme, kun ikähaarukka voi olla peräti 24-64 v. Pari heikointa osaajaa saattavat viedä opettajan ajan lähes kokonaan. Muut pyörittävät peukaloitaan kun näitä pudokkaita pelastellaan.Videoita

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-682852171626317742011-11-05T14:31:00.006+02:002011-11-05T21:05:53.877+02:00

Kiintoisa kanadalainen tutkimus* raportoi taannoin tiettävästi ensimmäisenä millä tavoin täydennyskoulutustilaisuuksien luennoitsijat käyttävät hoitojen tuloksellisuuden esittämisessä suhteellisia ja absoluuttisia tunnuslukuja (esim. suhteellinen riskivähenemä; relative risk reduction, absoluuttinen riskivähenemä; absolute risk reduction). Suhteellisia tunnuskuluja kritisoidaan siitä, että ne

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-12709836495655369692011-10-26T11:42:00.006+03:002011-10-26T15:24:08.570+03:00

Verkkoperustaisen koulutuksen etuina ovat ajan ja paikan joustavuus sekä oheiskulujen (matka- ja majoituskulut) säästömahdollisuus. Tästä säästöpotentiaalista saa tuoretta tietoa norjalaistutkimuksesta* (huom. open access -lehti), jossa atooppisten ihosairauksien verkkokurssi järjestettiin lääkäreille ja hoitajille (N=86). Oppimateriaalista pieni osa oli suunnattu vain jommallekummalle

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-66877803291042900372011-10-19T08:40:00.006+03:002011-10-19T08:59:34.407+03:00

Tässä blogissa on vaihteeksi mukava kertoa myös verkkoperustaisen henkilöstökoulutuksen tuloksellisuudesta työelämässä. Tuoreimmassa Sairaanhoitajalehdessä (nro 10/2011) oli raportti YTHS*:n täydennyskoulutuksesta verkkokurssin muodossa. Oppimateriaali koostui 2–4 minuutin mittaisista videoista (12 kpl), jotka opastivat multimedian keinoin hyödyntämään Terveysportin tietokantoja.

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-67493945501138617992011-10-09T14:19:00.009+03:002011-10-12T12:23:36.992+03:00

Terveysportin Duodecim lääketietokanta on laajentunut lääkeyhteisvaikutusten tietolähteellä. Se täydentää SFINXiä tiedolla, joka antaa kliinikolle systeeminäkökulmaa erityyppisiin interaktiomekanismeihin.Onpa mukana lisäksi lääkeaineryhmittäinen informaatiokin. Se antaa kliinikolle syvällistä tietämystä ryhmänä niistä lääkkeistä, jotka ovat kulmakiviä hänen potilaskunnassaan (esim.

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-42376221102039160782011-10-01T19:56:00.007+03:002011-10-02T08:35:20.518+03:00

Netti mahdollistaa ketteriä keinoja, joilla voisi auttaa lääkäreitä – ja toki myös muita työntekijöitä - arvioimaan itsenäisesti omaa osaamistaan.Taitotesteillä tarkoitan kohdistettua täsmätietoa mittaavia toteutuksia. Pro Medicon (Lääkärien ammatillisen kehittymisen tuki ry) toimesta on hiljattain lanseerattu laaja-alainen Taituri, jota voi käyttää netissä vaikka heti. Sen kohteena ovat

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-2891535477590312602011-09-15T19:49:00.007+03:002011-09-17T09:41:35.124+03:00

Verkkoperustainen opiskelu hämää oppijaa koska opiskella voi milloin tahansa. Niinpä siihen ei aina ryhdytä ajoissa. Lisäksi elektronisen oppimateriaalin vaatima työmäärä ei havainnollistu kuten oppikirja. Tämäkö yleinen ongelma: aikataulut palavat pohjaan? Esimerkki ajanhallintapulmasta: 124 lääketieteen opiskelijaa informatiikan verkkokurssilla* (3 op), kesto 21 vrk. Opiskelun sai

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-16803360809039700492011-09-03T10:31:00.005+03:002011-09-04T09:27:28.819+03:00

Viime vuonna bloggasin sähköisen äänestyslaitteiston (SÄL) käytöstä eli mikä lienee laitteiston pedagoginen lisäarvo? Euroopan lääketieteellisen opetuksen megakongressissa AMEE 2011:ssa esiteltiin systemoitua katsausta SÄL:n tepsivyydestä koulutuskäytössä (Anne Oswald, Cody Nelson; University of Alberta). Tutkijat olivat systemaattisella tiedonhaulla etsineet terveydenhuollon piirissä tehdyt

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-86810991961831462262011-08-19T17:46:00.015+03:002011-08-21T13:07:44.297+03:00

Lääkäriopinnoissa karttuneesta tiedosta osa on jo vanhentunutta lääkäriksi valmistuessa. Myös tiedonhallinta, kuten elektroniset tietolähteet muuttuvat herkeämättä. Kandit ovat toki hyvin ajan hermolla ja tuttuja lienevät Lääkärin käsikirja, Lääkkeet ja hinnat sekä SFINX. Eräät niiden erikoiskikat tosin vaativat lisäannoksen tietotaitoa. Mutta entäs muut tietolähteet? Mitä pitäisi osata? Näitä

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-16925811482036243132011-08-14T15:50:00.011+03:002011-08-21T13:11:52.607+03:00

Syyskausi avautuu lääkärille tiedonhallinnan osalta kameleonttileikkinä. Tarkoitan tällä ilmiötä, jossa verkon tietolähteet alati muuttavat muotoa ja toimintaa. Niinpä käyttäjä saa taas opetella uutta. Nyt Cochrane-kirjasto - tuo EBM-tiedon pääkonttori - heittää ruutuun uusia ominaisuuksia tohtorien toljoteltavaksi. Onneksemme muutokset eivät ole dramaattisia. CLIB:n käyttöliittymää on uusittu

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-19579721214800911332011-07-29T15:44:00.013+03:002011-08-03T09:45:00.516+03:00

Hyvin toteutettu laaja satunnaistettu tutkimus Lancetin heinäkuun numerossa* osoittaa, että automatisoiduilla tekstiviesteillä voidaan nostaa tupakoinnin lopettaneiden määrä kaksinkertaiseksi (10.7% vrs 4.9%). Menetelmä vaikuttaa kustannustehokaalta, mutta on myönnettävä, että lopettaneiden osuus jää varsin vaatimattomaksi, yksi kymmenestä. Olisiko perusteita olettaa, että tuon menetelmän tehoa

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-59329199635220854422011-06-18T22:08:00.001+03:002011-06-18T22:12:05.617+03:00

Kuluneen kauden 2010-2011 blogikirjoitukseni (24 kpl) lääketieteellisestä koulutuksesta on koottu kokonaisuudeksi. Jos vuoden mittaan osa kirjoituksista on lipsahtanut lukematta ohi, niin tässä ne ovat kaikki yksissä PDF-bittikansissa. Lääketieteellinen täydennyskoulutus, aktivoivat henkilöstökoulutuksen menetelmät, verkkoteknologian antamaa vetoapua, tietokantojen tuloksekas käyttö...

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-82062104108818553072011-06-13T12:00:00.006+03:002011-06-15T13:47:15.761+03:00

Monivalintatehtäviä käytetään opetuksessa paljon vaikka eivät tue syvällistä oppimista eivätkä ne siten ole järin antoisia oppimistuloksien mittaamisessakaan. Eipä ihme, sillä onhan esseevastausten korjaamisessa uurastavan opettajan fiilikset usein ns. kellarikerroksen alapuolella kun työtä on enemmän kuin laki sallii. Monivalintoja kohtaan tulee myös kipakkaa kritiikkiä kurssipalautteissa kun

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-1749447222189785532011-06-05T19:57:00.004+03:002011-06-05T20:18:49.087+03:00

Aikakauskirja Duodecimin numerossa 10/2011 oli meikäläisen yleiskatsaus Verkkoperustaista täydennyskoulutusta lääkäreille. Siinäpä oli ilmiselvä virhepäätelmä: ”Lisäksi voitaisiin tuottaa Käypä hoito (KH) -suositusten aktiivisen soveltamisen tueksi verkkokursseja, joille lienee valtakunnallisestikin selvä tarve".Virhe oli siinä, että em. verkkokursseja on jo tuotettu toistakymmentä ja ne

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-86204344743452838932011-05-28T12:30:00.006+03:002011-05-29T09:25:16.728+03:00

Olen aiemmin viitannyt Cochrane-katsaukseen* jossa kritisoitiin lääkärien luentomuotoista täydennyskoulutusta, koska se ei tuota järin tehokkaasti muutoksia hoitokäytäntöihin. Katsauksessa todettiin, että tepsivämpää koulutusta saataisiin käyttämällä vuorovaikutusta ja osallistavia koulutusmenetelmiä. Täydennyskoulutuksen vaikuttavuutta arvioidessa erityisen kiinnostavia ovat potilaiden

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-78751766779705979552011-05-18T15:16:00.003+03:002011-05-28T12:51:54.095+03:00

Pohditko miten voisit hyödyntää tietoverkkoa lääkärien täydennyskoulutuksessa tai vaikkapa kandiopetuksessa? Voisiko se vähentää opettajan työtaakkaa ja/tai edistää tuloksellista oppimista katalysoidessaan aktiivista toimintaa istuskelun ja kuuntelun sijaan. Tuoreimmassa Duodecim –lehdessä on katsausartikkelini Verkkoperustaista täydennyskoulutusta lääkäreille, joka käsittelee eLearningin etuja

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-5266545361277782652011-05-04T15:00:00.009+03:002011-05-04T15:23:54.142+03:00

Voisiko lääketieteen uutuusseuranta olla tämän helpompaa? Eilen taas Evidence Updates –palvelu (http://plus.mcmaster.ca/EvidenceUpdates/) lähetti minulle viikottaisen valikoiman huippuartikkeleita, näkymä sähköpostista alla. Itse saan määrätä seurattavat erikoisalat. Ja mikä parasta, niissä kaikissa on relevanssi- ja uutuusarvo pisteytetty asteikolla 1-7. Eihän tämä palvelu koko lääketieteen

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-56508067784159615742011-05-02T15:02:00.011+03:002011-06-06T09:25:32.332+03:00

Luentomuotoisen henkilöstökoulutuksen vaikuttavuus on suuri haaste jos yleisö haaveilee auditoriossa ja imeskelee kieltä suussaan. Tähän pulmaan on haettu kokeilevia ratkaisuja verkkokoulutuksen piiristä, mutta osa toteutuksista on ollut aika vaatimattomia. Verkkokoulutuksessakin on omat haasteensa. Jos imitoidaan perinteisiä opetusmenetelmiä saattaa verkkokurssi suppiloitua melko kuivakkaisiin

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-1175504992281943342011-04-16T21:57:00.001+03:002011-04-16T21:59:33.226+03:00

Terveysportin työvälineistä voi suuri apu työssä niin lääkäreille kuin myös hoitoalan ammattilaisille ja se lienee otettu käyttöön kaikissa terveydenhuollon yksiköissä. Viittaan tässä viimeisimmässä Duodecimin numerossa esittämääni tulokseen kentältä (Duodecim 2011;127(7):735). Käytännön kokemus on näet osoittanut, että kun terveydenhuollossa on suoritettu Terveysportin osaamiskartoituksia

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-70765986772065432822011-03-26T12:46:00.002+02:002011-03-26T12:50:09.499+02:00

Lääketieteessä on aika ajoin haettava tietoa englanninkielisistä tietolähteistä. Tämä on edessä kun suomenkielellä ei tietoa löydy. Takkuamista voi esiintyä kun mieleen ei tule sopivia ns. ’virallisia’ hakutermejä. Harvoin käytettynä kielitaito sammaloituu ja kielimuuri kohoaa kiusallisen korkeaksi. Haettavan tiedon aihe on kyllä kirkkaana mielessä, mutta mikä halvattu se olisi englanniksi? Hyvät

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-84855970250178199852011-02-19T21:45:00.013+02:002011-02-21T15:35:58.248+02:00

Verkko-opetuksen asiantuntija Clive Shepard takoi hiljattain ruutuun Onlignement –blogissaan synkkiä tuloksia Iso-Britanniasta. Hänen tummasävyinen viestinsä perustui yleishyödyllisen Towards Maturity –organisaation 2010 Benchmark Report tilannekatsaukseen, jossa moititaan verkkokoulutusten kehnoa laatua. Raportissa mainittiin epäkohtana, että lähiopetukseen perustuvaa henkilöstökoulutusta on

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-45046753208810122482011-02-02T10:45:00.004+02:002011-02-02T10:51:33.804+02:00

Valveutuneella Terveysporttikäyttäjällä on nyt mahdollisuus myös selvittää onko potilaan lääkityksen ja ravintoaineiden välisiä interaktioita. Kahvitauolla joku sanoi, että monella fluorokinolilla ja maidolla on interaktioita. Onko se pelkkää lääketieteellistä folklorea? Sen ja monta muuta voi nyt tarkistaa, opi tämä uusi SFINX-taito alle minuutin lyhytvideosta.Lisäoppia leffoistaVastaavia

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-4086348235565351622011-01-16T20:03:00.000+02:002011-01-16T20:04:39.912+02:00

Jo ennen joulua ennakoin ja hötkyilin uudesta Terveysporttihausta. No nyt vihdoin tuo uutuus komeilee etusivun ylälaidassa. Se etsii samanaikaisesti 'monihakuna' tietoa useista tietokannoista. Ensituntuman perusteella se on näppärä toiminto, joka on omiaan erityisesti pähkäiltäessä ”mistä ihmeestä sitä tietoa lähtisi haeskelemaan?”. Haasteellinen hakusaalisHaku hyrähtää vauhtiin ilman datanomin

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-8912034849829368242011-01-03T19:21:00.019+02:002011-01-06T12:06:25.013+02:00

Älypuhelimissa on nyt saatavana sovelluksia, joilla pääsisi sutjakasti tekemään massiivisen laajan Pubmed-tietokannan hakuja mobiilisti. Ja kyllä tällainen 50+ vanha jääräkin oppii näitä vekottimia käyttämään, ainakin jos lukee muiden opastuksia.... FimNetin palstoilla mm. kollega Martin Kallion postaukset ovatkin olleet suureksi avuksi ja virikkeeksi tälle kirjoitukselle. Adroidpuhelimien

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-58582587616857258492010-12-30T11:40:00.004+02:002010-12-30T12:23:19.984+02:00

Tietotyöläiseksi ei moni lääkäri tai hoitaja ole itseään yleensä tunnistanut. Mutta siihen suuntaan on perusteita edetä, muuttuhan lääketieteellinen tieto koko ajan ja tiettyä rutiinimenettelyä voi jo huomenaamuna olla aiheellista muuttaa radikaalisti. Ajantasaisessa tiedossa kiinnipysymistä tukemaan on Terveysportin informaatiotyövälineiden joukkoon ilmaantunut uusi Pitkäaikaissairaudet. Se

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-14081320965023081802010-12-18T19:52:00.010+02:002010-12-21T08:49:34.814+02:00

Monille on tuttu Nokian puhelimissa käytettävä Lääkärin mobiilitietokannat, joka koostuu noin tusinasta Terveysportin tietokannasta. Sen avulla moni tietotarve hoituu ilman, että lääkärin on juututtava työaseman ääreen. Nykypulma on se, että puhelinvalintana ei Nokia ole isänmaallinen itsestäänselvyys vaan tietokantoja pitäisi päästä käyttämään myös muilla luureilla, kuten Android-kännyt ja

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-9521418827780296312010-12-13T11:54:00.009+02:002010-12-13T16:05:45.861+02:00

Softien käyttöohjeet ovat kapulakielensä takia turhauttavia ja sähköisistä help-toiminnoista ratkaisun löytyminen on yhtä todennäköistä kuin joulupukin vierailu juhannusaattona. Internetin sovelluksien, kuten Facebook Youtube yms. käyttökikkailut eivät varttuneemmalle väelle kuitenkaan ole ihan normikamaa. Joten kysymyksiä ja pulmia pulpahtelee netin äärellä väistämättä. Mikä avuksi

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-3340340017287985922010-11-16T13:04:00.001+02:002010-11-16T13:05:43.733+02:00

Jos luentosalissa näprätään tekstiviestejä, ei se merkitse fiaskoa. 300:n lääketieteen opiskelijan massatilaisuudessa (HY) ensin katsottiin Prinsessa-elokuva ja sitä seurasi paneelikeskustelu. Aiheina itse elokuva sekä psykiatria, mielisairaudet ja niiden hoitomuodot. Paneelissa oli mukana psykiatreja, yleislääkäri, sekä elokuvan ohjaaja ja pääroolin näyttelijä. Opiskelijat saivat

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-55951025183506886252010-11-08T17:52:00.012+02:002010-11-21T09:55:01.814+02:00

Saamieni ennakkotietojen mukaan Terveysportissa otetaan aivan näinä päivinä käyttöön uusi pikahaku –toiminto. Se on monihaku Terveysportin tietokannoissa samanaikaisesti ja kattaa toistakymmentä Terveysportin tietokantaa, mukana mm. Lääkärin käsikirja, Sairaanhoitajan käsikirja, Työterveys, Akuuttihoito, Duodecim Lääketietokanta ja useita pitkäaikaissairauksien tietokantoja. Ohessa muutamia

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-61985246199545267962010-11-03T20:39:00.001+02:002010-11-03T20:41:17.249+02:00

Innokkaimmat sosiaalisen webin riemuepistolan julistajat levittävät huolestuttavia viestejä. Niiden mukaan käy ihan köpösti, jos et ota käyttöön Twitteriä, Facebookia ja blogeja - olit sitten tutkija, opettaja, hallintoalan edustaja tms. Jos ei ala niitä käyttää niin putoaa armotta pysähtyneistön paarialuokkaan.Pientä rajaa mobiilihypetykselleAinakin korkeakoulumaailmassa eivät lääketieteen

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-37691370385179277212010-10-25T13:40:00.003+03:002010-10-25T13:44:50.106+03:00

Lääkärit saavat alati taivastella Terveysportin jatkuvasti muuttuvia & kehittyviä tietokantoja, joiden käyttötaitoja joutuu oppimaan kantapään kautta. Niinpä moni hyötyominaisuus jää käyttämättä. Uusia taitoja tarvitaan. Voi lääkäriparkoja, jotka vielä ajautuvat käyttämään 1900-lukulaista kolmen P:n aikasyöppökolmikkoa Puhelin – Pharmaca – Potilastoimisto.Voisi olettaa, että nykykandit

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com7tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-1301041668595021892010-10-14T10:44:00.021+03:002010-10-14T19:43:19.454+03:00

Ainainen hoppu ja hässäkkä töissä. Pitäisi ehtiä seurata uusimpia tutkimustuloksia. Mutta miten? MEDLINE-haku tuottaa lumivyörymäisen informaatiokaaoksen eikä kaupallisten portaalien uutisanti tunnu vastaavan omia tarpeita. Laita asiantuntijat poimimaan rusinat infopullasta Nimekäs kanadalainen McMaster University on jo usean vuoden ajan suodattanut kliinikkoasiantuntijoiden avulla

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-19282223504935382522010-10-03T12:57:00.004+03:002010-10-04T09:54:28.931+03:00

Syyskuussa yli 170 opiskelijaa aloitti lääkiksessä (HY). Heti alussa harjaannutaan tietotekniikan käyttöön kampuksella TVT-ajokorttikurssilla, joka käsittää neljä ryhmäopetusta ja laajan verkkoperustaisen tietopaketin. Ensimmäinen ryhmäopetus opastaa yliopiston tietojärjestelmien ja –verkon käyttöön kampuksella. Kyseinen opetus on kokonaan meikäläisen varassa. Ja tänä syksynä kävi niin että

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-59357936176069191532010-09-11T16:22:00.020+03:002010-09-13T20:42:08.282+03:00

PC-luokkaopetusta käytetään paljon mm. henkilöstökoulutuksessa. Kouluttaja demoaa luokan isolla näytöllä ja kurssilaiset apinoivat perässä. Jotkut kuitenkin putoavat kyydistä ja silloin tunnelma on kuin jukolan kuulussa yöviestissä ilman otsalamppua.Miksi näin käy? Sovellusten käyttöprosessit ovat usein moniportaisia ja pienikin kompastelu tipauttaa armotta kyydistä. Eikä tuo opetustapa ole

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-52349097343117394352010-08-26T20:36:00.010+03:002010-08-27T21:37:57.725+03:00

Luentosaliyleisön uneliaisuus voi joskus olla pulma. Huomiokyky lysähtää jo 15:ssa minuutissa ja viesti ei mene perille. Cochrane-katsauksessa* luettiin madonluvut luentomuotoiselle täydennyskoulutukselle, koska sen avulla ei saada oppeja vietyä kuulijoiden arkisiin työkäytänteisiin. Tepsivämpää koulutusta saataisiin käyttämällä vuorovaikutusta ja aktivoivia menetelmiä. Ei kuitenkaan ole

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-59280481686137429012010-08-13T11:06:00.005+03:002010-08-17T11:18:43.218+03:00

Maailmalla vauhdilla yleistyvän verkkoperustaisen lääketieteellisen täydennyskoulutuksen vertailu perinteisiin luento- yms. menetelmiin jatkuu. Jo aiemmin todettiin, että oppimistulokset ovat molemmissa vähintään yhtä hyvät. Nyt tuore systemoitu katsaus vertailee ajankäyttöä niiden välillä. Sen tekijät (Cook ym*) kelpuuttivat mukaan sellaiset tutkimukset (22 kpl), joissa terveydenhuollon

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-19161270739744056632010-05-31T13:02:00.004+03:002010-05-31T15:55:18.820+03:00

Kotona saa nykyään sähköpostit katsottua ja laskut maksettua ilman ihmeempiä atk-taitoja (nykyään: IT-taitoja). Hiukan arvailua ja asiat sujuvat hiirellä klikkaillen. Hyvin on siis asiat - mutta vain kotona. Sitä vastoin organisaatiot erehtyvät olettaessaan, että tietojärjestelmät lunastaisivat tuottavuuslupaukset jos työntekijöiden IT-taitotaso on jäänyt kotikäyttöasteelle. IT-taidot ovatkin

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-55396482290196964362010-05-17T08:23:00.008+03:002010-05-17T14:50:40.208+03:00

Terveydenhuollon työntekijä voi nykyään sähköisten tietokantojen ansiosta työssään nojautua aina ajantasaiseen tietoon, josta merkittävä osa lisäksi perustuu tieteelliseen näyttöön. Keskeinen ansio tästä lankeaa Duodecimin Terveysportille. Jos sen kaikki tietokannat laskee yhteen niin päätyy aivan mykistävään lukuun - yli kolmesataa tietokantaa. Tosin on syytä todeta, että monet Terveysportin

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-87022439689892229232010-05-06T20:34:00.004+03:002010-05-07T21:51:23.051+03:00

Viestintägurut ovat toistuvasti nuijineet PowerPointiin perustuvat luentoesitykset maanrakoon. Miksi? Ne kun ovat nuupahtaneita bullet -listoja joita luetaan monotonisesti kuin merisäätä radiossa - kuulijoiden tylsistyessä hengiltä. Ja sellainen esiintyjä ei tosiaan tee yleisöönsä lähtemätöntä vaikutelmaa. Sen sijaan yleisö toivoo että esiintyjäparka tekee lähtevän vaikutelman ja lopettaa siihen

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-48028641946216616452010-04-22T08:27:00.011+03:002010-04-22T12:37:34.064+03:00

Lääketieteellinen koulutus on hengästyttävän heterogeeninen aihepiiri ja tarvetta on monille erikoisratkaisuillekin. Yksi tyyppiesimerkki on sydämen sähköisen tutkimuksen eli EKGn tulkinnan opettaminen. Tulkintataito kandeilla karttuu kohisten kunhan harjoitusta on paljon, tämä lopputulos on yllätyksellinen kuin kympin uutisten alkamisaika. Mutta harjoitustarjonnan järjestäminen voikin olla

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-85189858176939474372010-04-02T18:18:00.003+03:002010-04-02T18:43:55.364+03:00

Virtuaalipotilaiden opetuskäytön systemoidussa katsauksessaan Cook & Triola (Med Educ 43:303-11) summautuivat päätelmään: “We propose that VPs' most unique and cost-effective function is to facilitate and assess the development of clinical reasoning”. Mutta kehittyvätkö todella kandien kliininen päättely ja diagnostinen osaavuus virtuaalipotilaiden avulla? Voisiko tätä asiaa testata? Tehtiinpä

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-15196875824306867272010-03-15T18:19:00.008+02:002010-03-16T13:31:08.641+02:00

Hyvä eLearning ei synny sormia napsauttamalla. Monta asiaa pitää ottaa haltuun ja ideoita on metsästettävä kollegoilta ja alan tietolähteistä. Tässä kommentteja muutamasta käsikirjasta joista on ollut paljon hyötyä verkko-opetuksessa. Moodlen perusteet Moodlen (versio 1.9) käyttötaitoja oppii nopeasti tästä teoksesta (2008), kirjoittaja on Samuli Karevaara. Sisältö on kuvitettu havainnollisesti

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-35011225037570684372010-03-01T20:23:00.003+02:002010-03-01T20:29:03.268+02:00

Peruskoulussa ja lukiossa aherretaan kotiläksyjä jotta tunnilla päästään eteenpäin. Samaa etukäteisopiskelun tarvetta on korkeakoulussakin. Joskus meinaa tulla mahahaava kun yliopisto-opiskelijat eivät etukäteen opiskele vaadittua aineistoa vaan ryhmäopetukseen tullaan suoraan kadulta posket punaisina ja silmiä viattomasti pyöritellen kysellen ”..ai mitä piti tehdä?” Silloin ope joutuu heti

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-5033504224826052062010-02-19T11:16:00.009+02:002010-02-22T12:06:37.016+02:00

Eipä verkkokurssit aina ole tosiaankaan riemusaatossa hurraamista ja yhtä menestystä. Monia sudenkuoppia on tullut kokeiltua ihan omin jaloin. Eräs päänsäryn aiheuttaja on se että osa verkkokurssilaisista (yleensä 5-15%) jättää kaikki suoritukset viime tinkaan. Opettaja taas koettaa asettaa selkeitä aikarajoja ja –vaatimuksia kurssisuoritteille. Tällä tavalla voidaan verkkokurssin toteutumista ja

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-50618687646350289172010-02-09T08:01:00.001+02:002010-02-09T08:04:30.467+02:00

Paljon käytetty Medline-hakujen työkalu PubMed uusittiin perusteellisesti viime marraskuussa. Sen uutta versiota hartiat hapoilla opiskelleet varmasti olettivat että iso remontti tuottaisi pitkäikäisen lopputuloksen. Katin kontit, ameriikan mailla on railakas meininki ja PubMedin käyttöliittymässä on nyt helmikuun alusta taas myllätty toimintoja ja laitettu sivut uusiksi. NCBI ei ilmoita syytä

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-39071321553745703062010-02-02T12:29:00.003+02:002010-02-02T20:26:15.064+02:00

Lääkärien täydennyskoulutusta voitaisiin nykyään toteuttaa verkkokursseina jotka hyödyntävät vuorovaikutteista koulutustekniikkaa. Tällöin osallistuja on aktiivinen osapuoli ja se on tuntuva etu verrattuna passiivisen kuulijan rooliin luentosalissa. Luentomuotoinen koulutus ei näet ole osoittautunut järin tepsiväksi menetelmäksi uuden tiedon hyödyntämisessä ja työkäytäntöjen kehittämisessä.

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-9737095834181614352010-01-15T13:23:00.003+02:002010-01-17T10:09:16.172+02:00

Kannettavien tietokoneiden yleistyminen on mahdollistanut tietotekniikan opetuskäytön perinteisessäkin täydennyskoulutuksessa. Osallistujalle ei lankea passiivinen ja perinteinen ”istuu ja imeskelee kieltä suussaan” rooli vaan hän pääsee oppimaan aktiivisesti. Ja parhaassa tapauksessa vielä sellaisissa teemoissa joista saa omaan työhönsä välittömästi sovellettavissa olevaa uutta tietoa ja taitoa

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-86445287931320439922010-01-05T10:55:00.003+02:002010-01-05T12:40:34.904+02:00

Lääkärien kaikkein eniten käyttämä tietokanta on Terveysportin Pharmaca Fennica. Vaan eipä ole enää koska sitä ei ole olemassa Terveysportissa. Sen tilalla olevassa Lääkkeet ja hinnat –tietokannassa käytetään samankaltaista tekniikkaa ja lisäksi monenlaista uutta on tarjolla. Uusia ominaisuuksia ovat mm. (1) lääkeluokitus (joka korvaa PF:n Terapiaryhmät), (2) lääkeluokituksen

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-15465795373997099682010-01-04T12:04:00.003+02:002010-01-04T15:29:53.802+02:00

Tietotekniikka antaa lääkärille monipuolisen ja aktivoivan opiskelumahdollisuuden kerrata vanhaa ja oppia uutta. Esimerkkinä tästä on NEJMin (New England Journal of Medicine) sivulla tarjolla oleva virtuaalipotilas, keski-ikäinen mies, jolla on kivulias muutos vasemman jalan varpaissa…Tapauksen ratkomisessa kliinikko pääsee testaamaan kliinisten tietojensa riittävyyttä ja saa päätöksistään

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-50297331153180763812009-12-28T10:54:00.005+02:002009-12-28T11:03:30.675+02:00

Moni on jouluna taas syönyt enemmän kuin kuluttaa. Herkuttelulla on lyhyt jäljet jotka johtavat karttuviin kiloihin ja totuuden hetkeen vaa’an äärellä. Kilopulmien ratkaisuun on paljon erilaisia tukimuotoja mutta kaikki eivät innostu esimerkiksi painonvartioinnista. Kilotavuista tukea kilogrammojen hallintaanVaihtoehtoja painonhallinnan tukemiseen löytyy Internetin bittimaailmasta.

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-24018826420216332492009-12-09T19:12:00.004+02:002009-12-09T19:20:47.408+02:00

Otsikosta tulee tietysti mieleen puhkikulunut ”yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa”. Tuosta fraasista voi kuitenkin väännellä uuden version, nimittäin koulutuskäytössä videoista saatujen hyvien kokemusten perusteella sanamuoto voisi olla ”yksi video kertoo paljon enemmän kuin tuhat sanaa”.Kumpi voittaa – liikkuva kuva vai painotuote?Moni on varmasti kärvistellyt vaikeaselkoisten

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-71496792423245181552009-11-26T13:44:00.002+02:002009-11-27T12:06:13.698+02:00

Marraskuu on pian menneisyyttä ja niin on jo vuotuinen energiansäästöviikko. Tänäkään vuonna ei tullut mitään oleellista korjausta tietokoneiden sähkönkulutukseen. Toimistoissa ja atk-luokissa koneet hyrrävät kesät talvet ja viikonloput totta kai - vaikka ovet ovat iltaisin lukossa eikä käyttäjiä ole. Ison organisaation työasemien sähkönsäästöä tulisikin radikaalisti parantaa. Aktiivikäyttäjät

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-65472055285688096152009-11-16T14:48:00.008+02:002009-11-21T13:39:30.631+02:00

Vaikka tietotekniikkaa käytetään terveydenhuollossa paljon on jätetty pahasti paitsioon valmiudet hyödyntää verkko-opetusta täydennyskoulutusmuotona. Toisin ovat asiat muualla työelämässä jossa sitä käytetään laajasti uusimpaan tietoon perehdyttämisessä sillä verkkoperustainen itsenäinen opiskelu on varteenotettava niin kustannustehokkuuden kuin oppimistulostenkin kannalta. Opetus atk-luokassa

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-10569664782854314992009-10-31T10:45:00.005+02:002009-11-01T09:09:01.234+02:00

Hymy ja ilo ovat elämässä niitä parhaita asioita. Houkuttelemalla esille ihmisen iloisuus ja uteliaisuus saadaan hänet tekemään asioita joihin ei muuten koskisi pitkällä kepilläkään. Oheisessa videossa kiinnostava esimerkki jolla voisi vaikuttaa elämäntapaan liittyviin terveysvalintoihin. Samaa hauskuutta voi nähdä tietokonepeleissä jotka samalla opettavat käyttäjälle uusia asioita. Taitaa

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-19494412989441633342009-10-28T13:58:00.005+02:002009-10-31T17:21:10.249+02:00

Hakiessaan työssä tarvittavaa tietoa googlettamalla joskus tuntee huonoa omaatuntoa kun ei etsi informaatiota professional -tason tekniikalla. Ja kyllähän googlailulla Internetin sekahedelmäsoppaa hakusaaliissa piisaa liiankin kanssa.Mikäli haluaa hifistellä tai olla hieman puritaani niin ainakin lääketieteellisen ammattitiedon hakemisessa kannattaa muistaa Google Scholar (GS) . Se on ollut

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-59897019469430071932009-10-13T12:04:00.007+03:002009-10-13T20:14:27.671+03:00

On esitetty että USA:n kaksi suurta lahjaa ihmiskunnalle ovat jazz-musiikki ja PubMed/MEDLINE. Jazz uusiutuu jatkuvana prosessina mutta mikään ei estä juuttumasta 1950-luvun svengin nautiskeluun ja viittaamasta villakintaalla uusille soundeille.Toisin on PubMed-jättiläisen kanssa; se kun muuttaa systeemeitään niin ei auta kuin kipittää vaan kiltisti perässä. Tosin kivenä kengässä on se että

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-65487609077435349472009-10-05T12:05:00.004+03:002009-10-06T08:20:29.833+03:00

Tietotekniikan kerrotaan lisänneen tuottavuutta vallan hurjasti. Varmasti näin onkin, ajattele mitä kaikkea ennen vanhaan piti tehdä jonkin pikkujutun toteuttamiseksi; että sai nopeasti lankapuhelimella jonkun kiinni tai hakkasi kirjoituskoneella puhtaaksi 30- sivuisen tekstin.Vaikka tietokoneen ja printterien muhkeat tehot mahdollistavat opiskelijoille laajojen opintotehtävien tekemisen varsin

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-39801970289205499392009-09-27T13:05:00.002+03:002009-09-30T15:18:18.940+03:00

Kirjoitin äskettäin Suomen lääkärilehdessä (37/2009) Terveysportin PubMed hausta jonka voi tehdä myös suomeksi. Automatiikka hoitaa hakusanojen käännöksen ja hieman harjoittelemalla saa tästä oivan apurin, jota voi käyttää jopa potilastapaamisen aikana.Esimerkki: epäilet raskaana olevalla naisella canalis carpi –pulmaa. Sitkeä ja voimakas sormien puutuminen on siis pulma, mutta mikä on hoito ja

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-87072658537869213382009-09-16T15:11:00.001+03:002009-09-16T15:13:45.073+03:00

Tietokantojen käyttö on joskus aika mutkikasta eikä niiden toimintojen uudistuminen usein auta asiaa. Yhteen teknikkaan totuttuaan moni pitäisi siitä mielellään kiinni ja odottaa uudistuksia yhtä innokkaana kuin silli lautasella.Uudistuksia silti vaan putkahtaa esille. PubMedin perushakuikkunassa on 11.9 alkaen ollut toiminto joka tarjoaa käyttäjälle listan soveliaita hakutermejä kun tämä

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-51416155698788112322009-09-07T20:01:00.003+03:002009-09-07T20:07:32.370+03:00

Kynä ja paperi ovat klassikot lääkiksen tenttityövälineinä. Siitä huolimatta että Pasi Kaunisto lauloi 1970-luvulla että ’Sanat eivät riitä kertomaan, niitä tuskin tarvitaan…’ perusopiskelija edelleen raapustaa tenttivastaustaan paperille. Ja niin jäävät lääketieteen kuvat, äänet kuin videotkin hyödyntämättä osaamisen mittaamisessa.Teknologian puute ei ainakaan ole esteenä tietokoneiden

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-63965086527593190362009-08-28T22:56:00.002+03:002009-08-28T22:59:41.423+03:00

Täydennyskoulutusta verkko-opiskeluna on tarjolla lääkäreille hyvin vähän. Aidon ja täysipainoisen verkkokurssin hakeminen alan koulutuskalenterista onkin kuin etsisi mustaa kissaa pimeästä huoneesta. Tietotekniikasta vetoapua oppimiseenLääketieteessä kuvat (ihotaudit), äänet (sydänsairaudet) ja vuorovaikutteiset simulaatiot (esim. DMn tasapainottaminen) voivat olla hyvin havainnollisia ja

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-24830767695599595842009-08-19T10:51:00.003+03:002009-08-19T11:01:57.408+03:00

Verkkokurssiopiskelu on karmean kuivakasta jos verkko on pelkkä tiedostojen lukualusta. Sitä vastoin verkkoyhteisö voi vauhdittaa tiedon omaksumista. Jotkut aiheet sopeutuvat kuitenkin sellaiseen aika huonosti. Lisäksi pelottaa että jos käyttää verkkokeskusteluja niin niitä saa iltakaudet moderoida hartiat hapoilla.Entäs jos verkkokurssilla olisi videoita? Läkähdyttävä liitetiedostojenkka

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-55576513226769021322009-08-10T10:33:00.006+03:002009-08-23T16:04:17.689+03:00

Lääketieteellisen verkko-opetuksen asiantuntija David A Cook kirjoitti äskettäin Medical Teacher –lehdessä Internet perustaisesta verkko-opetuksesta verrattuna perinteisiin menetelmiin*. Loppupäätelmässä todettiin että verkko-opetus on teholtaan rinnastettavissa perinteiseen opetukseen eikä lisää vertailututkimuksia perinteiseen opetukseen enää tarvita.Skaalautuvuus olisi myös huomioitavaLeukaa

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-84630114539020683512009-08-01T11:37:00.002+03:002009-08-01T11:45:28.393+03:00

Monet ovat varmasti turhautuneet saadessaan lähettämäänsä tekstiviestiin tarpeettomia vastausviestejä tyyliin ’OK’, jotka eivät sisällä merkityksellistä informaatiota. Niiden saapumisen takia pitää kännykkä kaivaa esille tuon turhuuden toteamiseksi (koska voihan saapuva tekstari olla jokin tärkeäkin viesti). Turhat tekstarit aiheuttavat siis vaivaa, maksavat ja voivatpa suurina määrinä lisätä

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-38368998477390723772009-07-28T11:02:00.004+03:002009-07-28T11:20:59.038+03:00

RSS-tekniikalla voi lääkäri yhden luukun periaatteella vahtia hurjan montaa lääketieteellistä tietolähdettä ja voi koota vaikkapa seuraavan kuvitteellisen tarjottimen:(1) Jatkuva MEDLINE-haku jostakin aiheesta, esim. raskaudenaikainen karpaalitunnelioireyhtymä. Kun osumia tulee niin näet ne heti.(2) Suomen Lääkärilehden, Lancetin, BMJn ja New Eng J Med uusimman numeron sisällön seuranta jotta

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com1tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-3836069734540488562009-07-18T13:28:00.002+03:002009-07-18T13:33:19.560+03:00

Tietotekniikka on tuonut ennenkuulumattomia opetusratkaisuja opettajien käyttöön, näin myös lääkiksessä jossa kliinisen päättelyn harjoittelu ja virtuaalipotilas sopivat yhteen kuin jalkapallo ja maali. Ratkaistessa virtuaalipotilaan sairautta opiskelija saa näet turvallisesti testata omaa ajatuspolkuaan diagnoosia tehdessään. Ja virtuaalisen potilaan tutkimisesta saa heti

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-86384505065448621152009-07-10T13:30:00.003+03:002009-07-10T13:37:34.884+03:00

Parisen viikkoa on toiminnassa ollut palvelu nimeltään Clinical Reader, lienee brittiläinen.Sieltä voi selata mukavasti lääketieteen kansainvälisten kärkilehtien sisällöt ja abstraktit ja samalla näkee lääketieteelliset uutiset & huippublogit. Multimediana voi katsoa opetusvideoita dreenin asettamisesta, antiseptiikan historiasta…Aika näyttää mitä sisältöä tulee tarjolle; tosin palvelun

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-7169195557099010872009-07-09T11:37:00.005+03:002009-07-09T11:51:48.556+03:00

Viime blogissa mainitsin että videoidujen lyhytluentojen pitää olla lyhyitä. Katsotaan miten minun käy nyt kun laitan tähän linkiksi flash-videon joka opastaa pari vinkkiä potilastyön tietotekniikasta. Lääkäreitä kouluttaessa on näet käynyt usein ilmi että dataaminen ei suju kovin taidokkaasti vaan turha näpräily vie kamalasti aikaa.Potilastyössä lääkäri käyttää useita softia/sovelluksia

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-636342431460758367.post-4939058559550817732009-06-27T23:41:00.012+03:002011-05-18T15:07:23.150+03:00

Tästä se lähtee. Bloginpito. Lääketieteen piirissä kouluttajana toimittuani jo 80-luvulta alkaen on tullut koeteltua monia sudenkuoppia omin jaloin ja ehkäpä kokemusten jakamisesta olisi hyötyä.Tiedonhaun ja tietokantojen käytön koulutuksessa (esim Medline) ovat ns. ruutuvideot opetuksessa hyvä keino opettaa mutkikkaita asioita. Nimikkeestä ”ruutuvideo” en silti tykkää vaan kutsun niitä

Kalle Romanovhttp://www.blogger.com/profile/07336414785818910306noreply@blogger.com0