sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Tehokoulutusta iPadin avulla

iPad on perin helppokäyttöinen.  Mutta älä juutu sen viihdekäyttötapojen viettelyksiin. iPadilla olisi paljon annettavaa mm. lääkärien täydennyskoulutukseen - kun mahdollisuuksiin perehtyy.  

Uusia toteutuksia – uusia Apps’eja -  uusia ideoita.  iPadiin on tarjolla sovelluksia (’appseja’), joiden käyttömahdollisuuksissa tuntuu vain taivas olevan  kattona. Tässä esimerkki, joka soveltuu moneen työskentelymalliin organisaation sisäisessä henkilöstökoulutuksessa tai varsinaisissa koulutustapahtumissa.

Laita yksilöt tai työparit töihin – tuotosten purku tehdään havainnollisesti 

Ilmainen Baiboard (BB) mahdollistaa tehtävien havainnollisen työstämisen yhdessä.  BB perustuu ’kokoukseen’, johon jokainen läsnäolija osallistuu.  ’Kokousta’ ja sen aineistoja voivat kaikki muokata, tuottaa lisää sisältöä kirjoittamalla,  piirtämällä tms.  Esimerkkinä vaikkapa EKG:n tulkinnan työpaja: 

BB-kokouksen kullakin sivulla on yksi EKG/potilastapaus, johon työpari voi tehdä merkintöjä tulkinnasta ja asettaa diagnoosin yms.

Työpari voi pyytää opettajalta apua ratkaisemisessa joko perinteisellä tavalla, mutta  on myös mahdollista että opettaja kirjaa työparin sivulle ohjeita yms jaetun sähköisen dokumentin puitteissa. 

























Purkuvaiheessa käydään kaikki yhdessä kukin potilastapaus läpi, edetään sivu sivulta opettajan johdolla.  Kaikki näkevät yksityiskohtaisesti kunkin tapauksen,  ja opettaja voi piirroksilla tms selventää ratkaisua. 














Kukin oppija saa siten vielä tiedostona talteen kaikkien tapausten ratkaisut myöhemminkin hyödynnettäväksi. 
Tuotin lyhyen videon Baiboardin periaatteista (ei selostusta, toimii myös iPadissa).


keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Verkko-opiskelun ajantarve – tietääkö opettaja vai opiskelija?

Verkkokoulutuksen ajantarpeesta on oppijan saatava tietää jo etukäteen. Näyttöruudun takanahan voi olla vaikka mitä työlästä ja aikaavievää.   Ja toisaalta opettajakaan ei välttämättä voi olla varma paljonko aikaa tarvitaan ellei asiaa jotenkin selvitetä.

Mittasin  asiaa kenttäkokeella, jonka tulokset juuri raportoin AMEE:n kongressissa  (AMEE  =  International Association For Medical Education). Tässä hieman tietoa tuloksista.

Runsaat sata kolmannen vuoden kandia opiskelilivat lääketieteellisen informatiikan verkkokurssilla Moodlessa ja ilmoittivat sen päätteeksi oman arvionsa paljonka aikaa kului. Vastaava objektiivinen tieto  kerättiin Moodlen lokista ja näin päästiin selvittämään, miten luotettava on oppijan oma arvio. 

Oppija osaa arvioida ajantarpeen aika hyvin

Todellinen ajantarve oli keskiarvoltaan 456 minuuttia ja subjetiivinen arvio oli 427 minuuttia. Näiden korrelaatio oli 0.66 – eli siis varsin korkea. Mies- ja naisopiskelijoiden välillä ei ollut eroja. 

Lisäksi opiskelijoilta kysyttiin yleistä mielipidettä verkko-opiskelusta, vastausten vaihtoehtoina olivat:  ’verkko-opiskelu on mieluisaa’; ’en pidä verkko-opiskelusta’ ja siltä väliltä oleva ’mielipiteeni on neutraali’.  Tällä mielipiteellä ei ollut yhteyttä verkko-opiskelun ajan tarpeen arvion osuvuuteen.


Open ongelma: verkkokurssin laajuuden määrittäminen

Oppijan arvio on siis varsin luotettava, mutta ensimmäisellä kerralla kurssi käytettäessä opettaja joutuu turvautumaan valistuneeseen arvaukseen. Sen minäkin tein aikanaan ja asetin aika-arvioksi etukäteen 600 minuuttia, joten em. tulosten valossa yliarvio oli kyseessä.  Nyt voinkin hyvällä omallatunnolla laajentaa & täydentää sisältöä ilman että tuo 600 minuutin raja ylittyisi.
 
Site Meter