maanantai 25. lokakuuta 2010

Lääketieteen kandeilla ylivertaiset Terveysporttitaidot?

Lääkärit saavat alati taivastella Terveysportin jatkuvasti muuttuvia & kehittyviä tietokantoja, joiden käyttötaitoja joutuu oppimaan kantapään kautta. Niinpä moni hyötyominaisuus jää käyttämättä. Uusia taitoja tarvitaan. Voi lääkäriparkoja, jotka vielä ajautuvat käyttämään 1900-lukulaista kolmen P:n aikasyöppökolmikkoa Puhelin – Pharmaca – Potilastoimisto.

Voisi olettaa, että nykykandit osaavat tuoreilla tiedoillaan laulaa vanhemmat kollegat kaulaa myöten tietokantojen suohon. Onhan juuri kurssit käyty ja dataaminen on nykypolvelle yhtä luontevaa kuin vedenjuonti hauelle.


Mitä kandit itse tuumasivat taidoistaan syyskuussa 2010?

Asiaa selvitettiin kyselyllä 5. ja 6. vuosien kandeilta (HY). Vastauksia kertyi 107 kpl joten vastausprosentti oli noin 45% (välttävä tulos, kartoituksena voinee kelvata). Kysely koostui tietokantataitojen itsearviosta 18:ssa eri käyttötilanteessa. Ihan tuttuja tietenkin olivat Lääkärin tietokannat sekä Lääkkeet ja hinnat. Mutta monien hyvin kätevien tietokantatekniikoiden osalta moni kandi ruksasi kohdan ”Tämä käyttötekniikka on minulle ennestään tuntematon”. Esimerkiksi oiremittaukset automaattisilla lomakkeilla oli uutta 50%:lle ja munuaisten vajaatoiminnan yhteydessä polyfarmasian kokonaisanalyysi peräti 82%:lle kandeista. Niinpä kysymykseen ”Koetko tarvetta oppia lisää Terveysportin käytöstä”, vastasikin 16% ’pitää täysin paikkansa’ ja 60% ’pitää osittain paikkansa’.


Kakkua kaikille - elinkautinen oppiminen edessä

Tästä pikapilotista voisi päätellä, että myös moni ihan-kohta-valmis-lääkäri hyötyisi tietokantataitojensa päivittämisestä – vanhemmasta lääkäripolvesta puhumattakaan. Niinpä edelleen pätee se havainto, että täydennyskoulutuksen tarve iskee lääkäriin, kun hän astelee ulos publiikista eli lääkäriksi laillistamistilaisuudesta.

7 kommenttia:

  1. Mielenkiintoista olisi selvittää, onko eri yliopistojen kandeilla tässä eroja ja miten paljon. Tiedonhakutaitojen opetushan järjestetään eri koulutusyksiköissä hyvinkin eri tavoin,

    VastaaPoista
  2. Tämä on tosiaan merkittävä asia. Keväällä 2010 tiedustelin missä määrin systemaattista tietokantakoulutusta on muissa tdk:ssa tarjolla Suomessa ja sellaista ei tuntunut olevan lainkaan käytössä. Oletuksena taitaa olla "kyllä luonto tikanpojan puuhun nostaa". Helsingissä ainakin asiaan puututaan vielä tänä syksynä.

    VastaaPoista
  3. Mielenkiintoista. Mistä olet tiedustellut? Ainakin Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella (aiemmin Kuopion yliopistossa ja sitä ennen Kuopion korkeakoulussa) tiedonhaun koulutus on ollut systemaattista ja myös pakollista alusta saakka. Tiedonhaun opetuksesta tosin yliopiston kirjasto eikä tiedekunta, mutta kyllä tiedekunnastakin olisi pitänyt kyselyyn tältä osin osata vastata.

    VastaaPoista
  4. Ilmeisesti olen saanut alunperin puutteellista tietoa ja nyt olen saanut lisätietoa asiasta. Päättelen, että olen suotta ainakin osittain aliarvioinut tietokantakoulutuksen tilaa.

    VastaaPoista
  5. Myös Tampereen yliopiston terveystieteiden osastokirjasto (Tertio) on antanut vuosia lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoille (lääketiede, bioteknologia, hoitotiede, kansanterveystiede) systemaattista tiedonhankintataitojen koulutusta. Tamä koulutus sisältyy pakollisena opetusohjelmaan.
    Esim. lääketieteen opiskelijoiden koulutus sisältää: tiedonhankinnan perusteet, syst. tiedonhankinta, syst. tiedonhankinnan syventäminen (EBM).

    VastaaPoista
  6. Onhan tuota tietokantojen oppimista tutkittu ihan oikeastikin, ks. http://bibbild.abo.fi/ediss/2010/eskola_eeva.pdf

    VastaaPoista
  7. Aivan, vastikään julkaistu tutkimus perusopintojen piiristä onkin kyseessä. Aineisto tosin on jo 1990-luvun loppupuolelta. Olisi kiinnostavaa saada vertailutietoa siitä, onko vauhdikkaasti muuttunut lääketieteilijän toimintaympäristö tietokantoineen tuonut uusia elementtejä mukaan.

    VastaaPoista

 
Site Meter